Innovatiiviset lähestymistavat vesihuoltoon: Kölnin ja Intian välinen tutkimus

Innovatiiviset lähestymistavat vesihuoltoon: Kölnin ja Intian välinen tutkimus

Kestävän vesihuollon uusi luku alkaa 11.6.2025, kun Kölnin yliopiston tutkijat ja opiskelijat käynnistävät DAAD-rahoitteisen projektin yhdessä Bengalurussa sijaitsevan Indian Institute of Sciencen (IISc) kanssa. Hanke on nimeltään "Globaali kansalaisuus ja ympäristönsuojelu: Veden kestävyyden ja kestävyyden edistäminen tehokkaan suojelun ja käytön avulla" ja sen tavoitteena on kehittää innovatiivisia opetus- ja tutkimuskonsepteja vesiaiheesta. Erityistä huomiota kiinnitetään aiheisiin mikromuovisaaste, vesipula ja kestävä jätevesihuolto. Tämän maantiedettä ja kemiaa yhdistävän poikkitieteellisen hankkeen rahoitus on noin 100 000 euroa ja se ulottuu toukokuusta 2025 maaliskuuhun 2026.

Euroopan vesien nykyisten haasteiden yhteydessä Euroopan ympäristökeskuksen tutkimus osoittaa, että vain 37 prosenttia EU:n pintavesistä saavutti "hyvän" tai "erittäin hyvän" ekologisen tilan vuonna 2021. Erityisen huolestuttava ongelma on teollisuuskemikaalien, maatalousjätteiden ja uusien epäpuhtauksien, kuten mikromuovien, aiheuttama veden laadun heikkeneminen. Euroopan parlamentin mietinnön mukaan tarvitaan kiireellisiä toimia haitallisten aineiden ja kemikaalien vesien saastumisen vähentämiseksi.

Innovatiivisia lähestymistapoja hankkeessa

Hiljattain Kölnistä ja Bengalurusta käynnistetty hanke on asettanut tavoitteekseen kehittää kulttuurienvälisesti käyttökelpoisia maisteritason opetus- ja oppimismoduuleja. Näitä ovat esimerkiksi ympäristökemia, vesi-energia-yhteys, kestävät materiaalit ja data-analyysi. Suunnitteilla on muun muassa vedenkäsittelyn modernisointitoimia ja innovatiivisten teknologioiden, kuten valosähkökemiallisten prosessien ja mikromuovin havaitsemisjärjestelmien, kehittämistä. Kahdenvälinen nuorten tutkijoiden vaihto sekä tutkimusmatkat ja talvikoulu Kölnissä edistävät myös instituutioiden välistä yhteistyötä.

Kestävä vesihuolto globaalina tavoitteena

Laajemmassa kontekstissa on kestävän kehityksen malli, jonka Yhdistyneet Kansakunnat hyväksyi vuonna 1992. Kestävä vesihuolto sisältää veden huolellisen käytön, vesistöalueiden integroidun hoidon ja veden uudelleenkäytön eri sektoreilla, erityisesti maataloudessa ja teollisuudessa. Nämä konseptit luovat pohjan vesivarojen pitkäaikaiselle suojelulle ja kestävän käytön varmistamiselle tuleville sukupolville.

Liittovaltion ympäristövirasto on jo aiemmin kehittänyt kestävän vesihuollon konsepteja, jotka käsittelevät Saksan vesihuollon haasteita ja ongelmia. Kokonaistavoitteena on kestävän vesihuoltojärjestelmän toteuttaminen, jossa alueelliset olosuhteet huomioidaan ja pitkäjänteinen poliittinen prosessi toteuttamiskelpoisten ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan.

Asian kiireellisyyttä korostaa entisestään Euroopan parlamentin vaatimus nykyisten EU-säädösten, kuten vesipolitiikan puitedirektiivin, täytäntöönpanosta ja soveltamisesta johdonmukaisemmin. On välttämätöntä mukauttaa juomaveden saasteiden määritelmät ja raja-arvot uusimpien tieteellisten tulosten mukaisesti. Tämä on ainoa tapa varmistaa Euroopan veden laatu pitkällä aikavälillä ja voittaa vesihuollon monipuoliset haasteet.

Kölnin yliopiston tiivis yhteistyö Intian tiedeinstituutin kanssa korostaa paitsi kansainvälisen akateemisen yhteistyön merkitystä, myös tarvetta kehittää tieteidenvälisiä ratkaisuja kestävän vesihuollon haasteisiin vastaamiseksi. Hankkeen tavoitteena on viime kädessä tehdä koulutuksesta ja tutkimuksesta työkalu globaalin muutoksen toteuttamiseen vesihuollossa.