Eristyneisyys ja luovuus: nuorten vahvistaminen kriisiaikoina!

Eristyneisyys ja luovuus: nuorten vahvistaminen kriisiaikoina!

Kasvatustieteen instituutin nykyinen tutkimus Münsterin yliopisto korostaa nuorten sosiaalista osallistumista nuorten laitoshoitoon koronapandemian aikana. Painopiste on erityisissä haasteissa, joita nämä nuoret kohtasivat perheiden ikätovereihinsa verrattuna. Professori Claudia Equitin ja Elisabeth Thomasin johtama tutkimus on osa liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriön rahoittamaa hanketta.

Osana tutkimusta haastateltiin 40 14–22-vuotiasta nuorta 27 eri oppilaitoksesta. Tulokset osoittavat, että kontakti ikätovereiden kanssa tarjoaa olennaista tukea pandemiaan liittyvistä rajoituksista selviytymisessä. Tutkitut nuoret ovat kehittäneet erilaisia ​​selviytymisstrategioita, kuten digitaalista kontaktia ystävien kanssa sekä koulun välttämiseen ja huumeidenkäyttöön liittyviä ongelmia.

Sosiaalinen eristäytyminen ja luovat ratkaisut

Tiukat turvallisuusvaatimukset johtivat merkittäviin rajoituksiin kontaktissa lähtöperheen kanssa erityisesti valvotuissa yksittäisissä asunnoissa oleville nuorille. Jotkut nuoret kertoivat viikkojen eristäytymisestä, koska henkilökohtainen kontakti oman neljän seinänsä ulkopuolella oli kielletty. Näistä haasteista huolimatta nuoret osoittavat huomattavaa ymmärrystä ja luovuutta eristyneisyyden käsittelyssä.

Oppimisolosuhteet olivat kuitenkin erityisen vaikeat pandemian aikana. Riittävistä teknisistä laitteista, kuten kannettavista tietokoneista ja internet-yhteyksistä, puuttui, ja monet eivät saaneet riittävästi tukea digitaaliseen oppimiseen. Vertailun vuoksi sijaisperheiden nuoret kertoivat paremmista oloista, vaikka konfliktit ja väkivalta eivät olleetkaan pinnallisia.

Tutkimuksen lähestymistapa ja pitkän aikavälin tavoitteet

Projekti, joka kulkee nimellä JuPa Tarkoituksena on tarkastella tarkemmin koronakriisin vaikutuksia nuorten osallistumis- ja koulutusoloihin sairaalahoidossa. Nuorten näkökulman lisäksi huomioidaan myös nuorisohuollon ammattilaisten näkökulma. Tutkimus täyttää keskeisen tutkimuskuilun, joka liittyy koulutukselliseen epäedulliseen asemaan ja sosiaaliseen osallistumiseen pandemian aikana.

Tähän haasteeseen vastaamiseksi kehitetään laatukriteerejä sosiaalisen osallistumisen edistämiseksi. Nämä kriteerit tulisi sisällyttää monisteeseen asiantuntijoille, jotka tarjoavat erityisiä rahoitusmahdollisuuksia. Tiedot kerätään laadullisilla haastatteluilla 40 nuoren kanssa ja standardoiduilla verkkokyselyillä noin 400 nuorisohuollon ammattilaiselta.

Hankkeessa on hyödynnetty lisähavaintoja aiemmasta ”Osallistuminen kotiopetuksen organisaatiokulttuureihin” -projektista (2019-2022) ja siinä käytetään osallistavia prosesseja yhteiseen konseptien kehittämiseen asiaankuuluvien toimijaryhmien kanssa, mukaan lukien huollettavat nuoret, vanhemmat ja asiantuntijat. Tämän meneillään olevan hankkeen kesto on 1.2.2023-31.1.2026, ja sen pitkän aikavälin tavoitteita ovat haittojen perustutkimus sekä innovatiivisten ja käytännönläheisten lähestymistapojen kehittäminen.

Ensimmäiset tutkitun tutkimuksen tulokset on jo julkaistu "neue praxis" -alan erikoislehden erikoisnumerossa 19, ja ne osoittavat, että vaikeissa elämäntilanteissa olevien nuorten sosiaalista osallistumista ja koulutusolosuhteita on edelleen parannettava. Noin 128 000 nuorta asui ryhmäkodeissa vuonna 2023 ja noin 87 000 oli sijaishoidossa, mikä kuvaa ongelman laajuutta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimuksen tulokset eivät ainoastaan ​​valaise pandemian haasteita tälle tietylle ryhmälle, vaan tarjoavat myös näkökulmia tuleviin, kriittisiin aikoihin. He korostavat tarvetta edistää sosiaalista osallistumista ja kompensoida aktiivisesti koulutushaittoja.