Kidfluencerit hädässä: Kun lapset kärsivät sosiaalisen median viidakossa!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Tri Till Nierhoff tutkii kidfluencerien juridisia näkökohtia ja lapsiin kohdistuvaa painetta digitaalisessa tilassa FernUniversität Hagenissa.

Dr. Till Nierhoff untersucht die rechtlichen Aspekte von Kidfluencern und den Druck auf Kinder im digitalen Raum an der FernUniversität Hagen.
Tri Till Nierhoff tutkii kidfluencerien juridisia näkökohtia ja lapsiin kohdistuvaa painetta digitaalisessa tilassa FernUniversität Hagenissa.

Kidfluencerit hädässä: Kun lapset kärsivät sosiaalisen median viidakossa!

Viime vuosina on ilmaantunut uusi lapsityövoiman muoto, joka on vähemmän näkyvä mutta ei vähemmän huolestuttava: "kidfluencerit" -ilmiö. Nämä lapset luovat sisältöä sosiaalisessa mediassa ja tavoittavat merkittävän yleisön. Hagenin FernUniversitätissä tästä aiheesta tohtorintutkinnon suorittaneen tri Till Nierhoffin mukaan tämän tyyppistä lapsityövoimaa ei useinkaan tunnusteta sellaiseksi. Suuri osa ongelmista johtuu siitä, että oikeudellinen tilanne on selvä, mutta olemassa olevia määräyksiä ei usein sovelleta.

Kidfluencerien työolosuhteet ovat monimutkaiset. Vanhemmat, jotka markkinoivat lapsiaan vaikuttajina, toimivat sekä työnantajina että laillisina edustajina. He luopuvat usein työstään hallitakseen "mediaperheyritystä". Tässä yhteydessä tohtori Nierhoff suositulla YouTube-kanavalla "Miley's World", josta perhe saa elantonsa. Lasten suojelemiseksi taloudellisesti hän kannattaa erityisiä suojelumekanismeja, kuten lasten mediatyön tulorahastoa, ei vanhempien vaan lasten suojelemiseksi.

Lapsuuden psyyke ja julkinen läsnäolo

Toinen keskeinen ongelma on psykologinen stressi, joka liittyy lastenhoitajana työskentelemiseen. Nierhoff vaatii lisää koulutusta ja keskustelua vaikutuksista lasten psyykeen. Lapset kohtaavat myös merkittävää psykologista painetta, jota pahentaa heidän toimintansa julkinen luonne. Lapsen ei tarvitse vain tuottaa sisältöä, vaan myös vastata yleisön odotuksiin. Vaarallinen paine syntyy usein toivotun menestyksen ja lapsenomaisen viattomuuden välillä.

Digitaalisen maailman riskit, mukaan lukien verkkokiusaaminen ja seksuaalinen väkivalta, ovat hälyttäviä. D64 - Center for Digital Progress -keskuksen mukaan lapsityövoiman käyttö on yleisesti kiellettyä nuorisotyön suojelulain (JArbSchG) tarkoittamassa toiminnassa palkallisessa tai taloudellisessa tarkoituksessa. Vaikka taiteellisen tai kulttuurisen toiminnan osalta on poikkeuksia, niitä ei usein ole selkeästi määritelty.

Säännöt ja haasteet

Kansainvälinen työjärjestö (ILO) ja UNICEF tekevät eron kevyiden, sallittujen töiden ja lapsityövoiman välillä, johon sisältyy alaikärajaa nuorempi työ. Saksassa alle 15-vuotiaiden lasten palkanmaksut ovat sallittuja vain hyvin rajoitetussa määrin erityisluvalla. Lasten työaika on selkeästi säännelty: 3–6-vuotiaat saavat tehdä työtä enintään kaksi tuntia päivässä, kun taas 6-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset voivat työskennellä enintään kolme tuntia päivässä. Eri valvontaviranomaiset ovat vastuussa näiden määräysten valvonnasta, mutta ne eivät usein ryhdy riittäviin toimenpiteisiin riittämättömien resurssien ja viikkojen käsittelyajan vuoksi.

Esimerkki 8-vuotiaasta Ryan Kajista, joka oli eniten ansainnut YouTuber vuonna 2019 26 miljoonalla dollarilla, osoittaa, kuinka tuottoisaa lastenhoito voi olla. Mutta se ei ole vain rahatekijä, joka on tärkeä: 7–13-vuotiaiden lasten tulisi olla mukana vanhempiensa kanssa tehdessään päätöksiä verkkotoiminnastaan, koska he eivät useinkaan ymmärrä täysin tällaisten julkaisujen vaikutuksia.

Kidfluencereista käytävä keskustelu herättää perustavanlaatuisia kysymyksiä vanhempien roolista, jotka usein ajavat omaa etua. D64 korostaa sosiaalisen median vastuullisen käytön tarvetta ja vaatii hallitukselta tehostettua toimintaa tukeakseen ja suojellakseen paremmin sekä lapsiperheitä että heidän vanhempiaan.