Ilmastokriisi keskiössä: Miten media muokkaa vaalikampanjaa!

Ilmastokriisi keskiössä: Miten media muokkaa vaalikampanjaa!

1. huhtikuuta 2025 Berliinissä avattiin tiedevuosi 2025 otsikolla ”Future Energy”. Liittovaltion opetus- ja tutkimusministeri Cem Özdemir toivotti noin 280 vierasta tervetulleeksi avajaistapahtumaan, joka pidettiin Berliinin Futuriumissa. Vieraiden joukossa oli Jun.-Prof. Dr. Daniel Nölleke Saksan urheiluyliopiston Kölnin viestintä- ja mediatutkimuksen instituutista, joka osallistui merkittävästi keskusteluun tiedeviestinnän ja tiedejournalismin asiantuntijana.

Visiot ja haasteet -keskustelussa Nölleke korosti haasteita, jotka ilmastojournalismin on voitettava akuutissa ilmastokriisissä. Hän mainitsi erityisesti sosiaalisen median roolin tiedeviestinnässä. Hänen liittovaltion ministeriön rahoittama tutkimusprojekti selvittää, mitkä tieteelliset asiantuntijat otetaan huomioon fossiilisia polttoaineita ja ilmastonmuutosta käsittelevässä journalismissa. Tämän dynamiikan analyysi sisältää myös strategiat, joita tutkijat käyttävät vastatakseen mediakyselyihin.

Haasteita vaalikampanjassa

Tulevat liittovaltiovaalit vuonna 2025 tuovat medialle ja toimittajille uusia haasteita. Avoimessa kirjeessä korostetaan, että vaalikampanja tulee olemaan äkillinen ja intensiivinen, ja sille on ominaista voimakas polarisaatio ja personoituminen. Keskeinen kysymys on edelleen se, miten ilmastokriisiin suhtaudutaan vaalikampanjassa. Vuosi 2024 oli historian kuumin vuosi, mikä korosti tarvetta päättäväisiin toimiin ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi.

Jotkut puolueet ovat jo ilmoittaneet keskittyvänsä "ilmastonsuojelukampanjaan" rakentavan ilmastonsuojelusuunnitelman sijaan. Näissä olosuhteissa tiedotusvälineillä on erityinen vastuu. Toimittajia vaaditaan käsittelemään ilmastoasioita intensiivisemmin muodoissaan, kuten haastatteluissa tai podcasteissa. On myös tärkeää kumota nopeasti väärät väitteet ja välttää sensaatiomaista journalismia.

Mediamaisema muuttuu

Vuoden 2019 ”Friday’s For Future” -mielenosoituksista lähtien ilmastokriisin medianäkyvyys on muuttunut. Saksalaiset tiedotusvälineet ovat havainneet aukon raportoinnissaan ja tarjoavat yhä enemmän uusia muotoja, kuten Süddeutsche Zeitungin "Climate Friday" -uutiskirjeen tai podcasteja, jotka käsittelevät aihetta intensiivisesti.

• „Klimazentrale“ vom SWR
• „Mission Energiewende“ auf detektor.fm
• „1,5 Grad – der Klimapodcast“ mit Luisa Neubauer auf Spotify
• Online-Magazin „Klimareporter“

Tästä edistymisestä huolimatta toimittaja Lorenz Matzat arvostelee, että raportit eivät usein heijasta asian kiireellisyyttä. Uudessa "Klimajournismus.de" -nimisessä uutiskirjeessä hän ilmaisee huolensa ja vaatii ketterämpää ja empaattisempaa raportointia. Hän vertaa nykyisiä ajatuksia ilmastonmuutoksesta hypoteettisiin uhkiin ja kehottaa toimittajia käsittelemään johdonmukaisemmin ilmastonmuutoksen väistämättömiä todellisuutta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että on erittäin tärkeää, että ilmastojournalismi saa tarvittavan paikan nykypoliittisessa keskustelussa. Vain näin äänestäjät voivat tehdä tietoisia päätöksiä ja ilmastokriisin haasteisiin voidaan vastata riittävästi. Tiedevuoden avajaistilaisuudesta on nähtävillä tallenne BMBF:n mediakirjastosta, josta kaikki kiinnostuneet voivat saada lisänäkemyksiä käsitellyistä aiheista ja tiedeviestinnän tärkeydestä.

Kaiken kaikkiaan olemme käännekohdassa, jossa journalistisella vastuulla ja tieteellisellä asiantuntemuksella on oltava ratkaiseva rooli ilmastokriisin torjunnassa. Ainoastaan ​​sitoutuneen ja faktoihin perustuvan raportoinnin avulla ilmastonmuutosta voidaan käsitellä vakavasti ja sitä voidaan käsitellä pääoman kontekstissa.

Saat lisätietoja lukemalla artikkelit osoitteesta Saksan urheiluyliopisto Kölnissä, Climatejournalism.de ja Deutschlandfunk.