Suche
Mein Konto
Ilmastonmuutos: Kuivuus ja vesipula vaarantavat Etelä-Afrikan tulevaisuuden!
Bonnin yliopisto analysoi, miten ilmastonmuutos ja vesipula vaikuttavat maan pinnan nousuun Etelä-Afrikassa.
Ilmastonmuutos: Kuivuus ja vesipula vaarantavat Etelä-Afrikan tulevaisuuden!
Viime vuosina Etelä-Afrikka on muuttunut huomattavasti geodynaamisten prosessien vuoksi. Nykyiset GPS-mittaukset osoittavat, että niemimaa nousee keskimäärin kuusi millimetriä vuodessa vuosina 2012–2020. Tohtori Makan Karegar Bonnin yliopiston geodesian ja geoinformaation instituutista selittää, että useiden geodynaamisten ilmiöiden epäillään olevan mahdollisia syitä tälle jatkuvalle ilmiölle, mukaan lukien hypoteesi maapallon ihmisluontoisuudesta. Lisäksi tutkitaan uutta teoriaa, joka keskittyy pohja- ja pintaveden hävikkiin. Tämä ilmiö voi myös edistää merkittävästi maan pinnan kohoamista, mikä liittyy alueellisiin kuivuuteen.
Etelä-Afrikan sadekuvioiden analyysi on paljastanut mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä pitkittyneiden kuivuusjaksojen ja korkeuden välillä. Näitä havaintoja tukevat GRACE-satelliittitehtävä, joka mittaa gravitaatiovoimien muutoksia. Vaikka näiden tietojen spatiaalinen resoluutio on alhainen, ne osoittavat yhteyden pienempien vesimassojen ja suuremman nousun välillä, mikä tukee edelleen hypoteesia, että kuivuus ja vesimassan menetys ovat avaintekijä Maan pullistumisessa. Kuivuvat maisemat johtavat mitattavissa olevaan pullistumiseen, mikä voi myös toimia indikaattorina tulevista kuivuudesta.
Kuivuudesta veden niukkuuteen
Vuosina 2015–2019 Etelä-Afrikka koki rajun kuivuuden, joka toi maan lähelle katastrofaalista "nollapäivää" – kohtaa, jolloin Kapkaupunki oli vaarassa jäädä ilman vettä. Suuri osa maan vesivaroista on piilossa maan pinnan alla ja niihin pääsee käsiksi kaivojen kautta. GPS-teknologian kehitys ja sen soveltaminen näiden vesivarojen seurantaan ovat siksi erityisen tärkeitä. Kiinteillä GPS-vastaanottimilla on tässä keskeinen rooli, sillä ne valvovat vesivarojen tilaa ja auttavat säätelemään niiden käyttöä oikea-aikaisesti.
Ilmastonmuutos pahentaa entisestään kasvavaa vesipulaongelmaa. Muutokset sademäärissä ja muuttunut vedenkierto johtavat useampaan ja voimakkaampaan kuivuuteen tietyillä alueilla, mukaan lukien Etelä-Afrikassa. Samaan aikaan muilla alueilla, kuten Amazonin altaan alueella, sataa enemmän. Tämä sateen epätasainen jakautuminen ei kuitenkaan vaikuta vain käytettävissä olevan veden määrään, vaan myös sen laatuun. Tämä voi johtaa saastumiseen erityisesti tulva-alueilla, kun taas kuivat alueet kärsivät saastepitoisuuksista.
Tekniset ratkaisut ja poliittiset toimenpiteet
Ilmastonmuutoksen ja vesihuollon haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan teknisiä ratkaisuja ja kestävää vesihuoltoa. GPS-tietojen käyttäminen vesihuollon parantamiseen voisi olla arvokas osa tulevia strategioita. Innovatiiviset lähestymistavat, kuten älykäs vesihuolto ja sadeveden talteenotto, ovat välttämättömiä vesitarpeiden tyydyttämiseksi muuttuvassa ympäristössä.
Pitkän aikavälin näkymät osoittavat, että ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi veden saatavuuteen ja laatuun. Vesivarojen integroidun hoidon poliittiset toimenpiteet ovat välttämättömiä, samoin kuin kansainvälinen yhteistyö veden niukkuuden ja siihen liittyvien sosiaalisten, taloudellisten ja poliittisten jännitteiden moninaisiin haasteisiin vastaamiseksi. Veden kestävä käyttö ei ole vain paikallinen vaan globaali haaste.
Etelä-Afrikan kehitys korostaa tarvetta saada kattava ymmärrys ilmastonmuutoksen, vesihuollon ja yhteiskunnallisten tarpeiden välisistä vuorovaikutuksista, minkä on oltava tulevien strategioiden perusta.