Merihistoria keskiössä: Konferenssi korostaa globaaleja yhteyksiä!

Merihistoria keskiössä: Konferenssi korostaa globaaleja yhteyksiä!

8. heinäkuuta 2025 Hagenin FernUniversitätissä pidettiin tärkeä konferenssi, jossa korostettiin meren vaikutusta globaaliin historiaan. Tapahtuman järjesti Society for Global History (GfGG) ja se oli omistettu teemalle "Maritime Global History". Konferenssi kesti kolme päivää ja sisälsi erilaisia ​​esityksiä erilaisista merellisistä aiheista, jotka rohkaisivat osallistujia pohtimaan merten roolia historiassa ja nykyisyydessä.

Professori Christian Bunnenberg Ruhrin yliopistosta Bochumista korosti risteilymatkailun kasvavaa vaikutusta rannikkoyhteisöihin. Lisäksi professori tohtori Jürgen G. Nagel toteaa, että noin 90 prosenttia maailman tavarakuljetuksista tapahtuu meritse, mikä korostaa merireittien perustavanlaatuista merkitystä mannertenvälisessä kaupassa. Konferenssiin osallistuneet historioitsijat vaativat siirtymistä pois laajalle levinneestä "terrasentrismistä" historiografiassa ja korostivat meren tarjoamaa globaalia kontekstia.

Monipuolisia luentoja ja aiheita

Yhteensä kuudessa luentosalissa käsiteltiin erilaisia ​​historiallisia kehityskulkuja varhaisimmista korsuveneistä nykyaikaisiin risteilyaluksiin. Luennoilla kävi selväksi, että meriyhteydet olivat keskeisiä jo esihistoriallisina aikoina. Tohtori Fabian Fechner huomautti myös, että meri ei toimi vain kauppareittinä, vaan myös laivojen miehistön elintilana.

Keskustelun keskeisenä aiheena oli myös satamien ja satamakaupunkien rooli historiassa. Kriittiset äänet, kuten Leo Ryczkon, käsittelivät eurokeskisyyttä historiallisessa tieteessä ja korostivat alkuperäiskansojen saavutuksia. Myös ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä meriekologiaan vaikuttavia ekologisia muutoksia käsiteltiin korostaen valtamerten tämänhetkisiä haasteita.

Muistipolitiikka ja matkailun vaikutus

Toinen tärkeä kohta keskustelussa oli PD:n tohtori Ulrike Schmiederin esittelemä muistopolitiikka epäoikeudenmukaisuuden ja orjuuden paikoissa. Professori tri Ulrike Nennstiel tutkii massaturismin vaikutuksia erityisesti merenkulun alkuperäiskansojen yhteiskuntiin. Konferenssi tarjottiin hybridimuodossa, jotta sekä paikan päällä osallistujat että digitaaliset katsojat pääsivät seuraamaan esityksiä.

Laajemmassa kontekstissa katsottuna tulee selväksi, että merenkulkuhistoria liittyy läheisesti globalisaation ja deglobalisoitumisen kysymyksiin. Historioitsijat, kuten Michael North, joka tutkii merien roolia maailmanhistoriassa, vahvistavat, että merenkulku on muokannut merkittäviä taloudellisia, kulttuurisia ja poliittisia kehityskulkuja vuosisatojen ajan. Surullista kyllä, merten valloittamiseen liittyy usein kärsimystä ja kielteisiä vaikutuksia, kuten orjuutta, sairauksia ja vaarallisia pakoreittejä.

Nykyään ihmisen toimilla on edelleen tuhoisa vaikutus meren ekosysteemeihin, joita uhkaavat liikakalastus, öljyvuoto ja intensiivinen matkailu. Välimeri, aikoinaan keskuskauppa-alue, toimii nyt myös vaarallisena pakoreittinä monille turvaa ja parempaa elämää etsiville ihmisille. Hagenin konferenssi tarjosi foorumin paitsi tiedon siirtämiseen myös valtamerien ja niiden käyttäjien kohtaamien haasteiden pohtimiseen.

Kuten Felipe Fernández-Armesto väittää, globaliteetti on saattanut nousta suolavedestä, mutta merinäkökulma ei ole vielä saavuttanut tarpeellista ohjaavaa roolia historiografiassa. Tämän vuoden GfGG-konferenssi oli askel kohti syvempää sitoutumista mereen globaalin historian keskeisenä elementtinä. Osallistujat pääsivät vaihtamaan uusimpia tutkimustuloksia ja käynnistämään tieteidenvälistä keskustelua, jonka pitäisi edistää tulevaisuuden näkökulmia globaaliin merenkulkuhistoriaan.