Uusi menetelmä propagandan havaitsemiseen: Bochum-tutkijat keskittyvät!

Uusi menetelmä propagandan havaitsemiseen: Bochum-tutkijat keskittyvät!

Disinformaatiokampanjat ovat kasvava ongelma, joka ei koske vain perinteistä mediaa, vaan on laajalle levinnyt myös viestintäpalveluissa, kuten WhatsApp, Telegram ja Signal. Ruhrin yliopiston Bochumin ja Lausannen yliopiston tutkijaryhmä esitteli 13. elokuuta 2025 äskettäin kehitetyn menetelmän propagandatilien havaitsemiseksi Telegramissa USENIX Security Symposiumissa Seattlessa. Tällä menetelmällä voidaan tehokkaasti tukea disinformaation torjuntaa.

Professori tohtori Rebekah Overdorfin johtama esitys erottui joukosta, koska kirjoittajaryhmä palkittiin arvostetulla Distinguished Paper Award -palkinnolla. Metodologia ei ole vain nopeampi ja halvempi kuin aikaisempi inhimillinen maltillisuus, vaan myös huomattavasti tehokkaampi. Analysoimalla 13,7 miljoonaa kommenttia 13 Telegram-kanavalta, joilla on poliittinen tai uutinen, tutkijat havaitsivat, että 1,8 prosenttia näistä kommenteista voidaan luokitella propagandaksi, pääasiassa venäjämielisen verkoston kautta.

Uuden tunnistusmekanismin tehokkuus

Äskettäin kehitetty tunnistusmekanismi pystyi havaitsemaan propagandan 97,6 prosentin osumaprosentilla, mikä on 11,6 prosenttia parempi kuin ihmisen maltillisuuden keskimääräinen tehokkuus. Tämä vaihtelee suuresti, sillä joidenkin kanavien havaitsemisprosentti on vain 20 prosenttia, kun taas toisten kanava voi nousta yli 95 prosenttiin. Nämä erot osoittavat, kuinka tehotonta inhimillinen maltillisuus voi olla disinformaation torjunnassa.

Tämän moderoinnin aikana ongelmana on myös suuri manuaalinen rasitus. Sisällönmoderaattorit altistuvat usein psyykkiselle stressille, varsinkin kun he joutuvat käsittelemään ongelmallista sisältöä ympäri vuorokauden. Uusi algoritmi voisi auttaa vähentämään tätä työtä ja parantamaan moderaattoreiden työoloja.

Disinformaation konteksti

Disinformaation torjunta on erityisen tärkeää kriisiaikoina, jolloin valeuutiset ja salaliittotarinat leviävät nopeasti sosiaalisessa mediassa. Asiantuntijat uskovat, että yhteiskunta ei ole enää herkempi näille tarinoille kuin ennen, mutta tällaisen sisällön esiintyminen on lisääntynyt merkittävästi. Tämä tehdään usein strategisena tavoitteena herättää negatiivisia tunteita, kuten pelkoa tai vihaa, mikä korostaa äskettäin kehitettyjen propagandan tunnistamismenetelmien merkitystä.

Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä tehdyn tutkimuksen mukaan 48 prosenttia saksalaisista Internetin käyttäjistä kertoi törmänneensä vääriin tai epäluotettaviin tietoihin. Disinformaatiosta on tullut strateginen väline, jota käytetään nimenomaan mielipiteiden manipuloimiseen, erityisesti vaalikampanjoissa. Näistä haasteista huolimatta viestintätieteilijät korostavat, että disinformaatio ei aiheuta akuutteja uhkia demokratialle.

Jokainen käyttäjä voi toimia aktiivisesti disinformaatiota vastaan ​​kyseenalaistamalla sitä kriittisesti, vertailemalla lähteitä ja tarkistamalla tiedon lähettäjät. EU:n toimielimet ovat luoneet selkeät määräykset, joilla Facebookin, YouTuben ja TikTokin kaltaiset alustat ovat vastuussa disinformaatiokysymyksen käsittelystä. Digipalvelulaki edellyttää, että nämä alustat arvioivat käyttäjilleen kohdistuvia riskejä ja ryhtyvät tehokkaisiin toimiin disinformaatiota vastaan.

Ruhrin yliopiston Bochumin kehitys voisi olla ratkaiseva askel kohti parempaa tietomaisemaa, jossa disinformaatio voidaan paitsi löytää nopeammin, myös torjua tehokkaammin. Toivon pilkahdus aikana, jolle on ominaista epävarmuus ja informaatiotulva.