FernUniversitätin uudet vararehtorit: Raitista ilmaa opetukseen!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Hagenin FernUniversität valitsee tekoälyn ja jatkokoulutuksen uudet vararehtorit, jotta digitaalinen koulutus soveltuu tulevaisuuteen.

FernUniversität in Hagen wählt neue Prorektoren für KI und Weiterbildung, um digitale Bildung zukunftsfähig zu gestalten.
Hagenin FernUniversität valitsee tekoälyn ja jatkokoulutuksen uudet vararehtorit, jotta digitaalinen koulutus soveltuu tulevaisuuteen.

FernUniversitätin uudet vararehtorit: Raitista ilmaa opetukseen!

10.3.2025 FernUniversitätin yliopistovaalikokous Hagenissa valitsi uuden vararehtorin. Tämä tapahtuma on tärkeä askel yliopiston rakenneuudistuksessa vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Uudet vararehtorit aloittavat virkatehtävissään 1.4.2025, jolloin valittu vararehtori, professori Dr. Claudia de Witt vastaa opetus-, opiskelu- ja tekoälyn integroinnista koulutusprosesseihin. Kollegasi, prof. tohtori Osman Isfen, keskittyy jatkokoulutukseen, akateemiseen uraan ja sosiaaliseen vastuuseen. Uusia ehdokkaita ehdokkaaksi ehdottanut rehtori, professori Stefan Sturmer korosti tämän uudelleenjärjestelyn suurta merkitystä FernUniversitätin tulevaisuuden kannalta.

Aiemmat vararehtorit, prof. tri Uwe Elsholz ja professori Stefan Smolnik, jättävät 6-3 vuoden kuluttua. Erityisen huomionarvoista on, että prof. tri Hans-Jörg Schmerer peruutti hakemuksensa kolmannen vararektoraattiin ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen. Uusi nimitysprosessi on nyt tarpeen.

Tekoälyn käyttö

Tekoäly nähdään yhä useammin avainasemassa korkeakouluopetuksen ja oppimisen parantamisessa. Professori tohtori Claudia de Witt tutkii jo intensiivisesti tekoälymenetelmiä ja niiden sovelluksia opinto-ohjelmien houkuttelevuuden lisäämiseksi. Hän näkee tekoälyssä suuria mahdollisuuksia edistää kognitiivisia ja metakognitiivisia taitoja ja vastata korkeakoulutuksen haasteisiin. Professori de Wittin mainitsemat erityismahdollisuudet ovat:

  • Nutzung wissensbasierter Systeme und maschinellen Lernens zur Förderung des Wissenserwerbs.
  • Echtzeit-Bewertungen offener Fragen und automatisierte Bewertungen von Studierendenbeiträgen.
  • Einsatz von Chatbots für administrative Fragen sowie Educational Data Mining-Modelle zur Analyse von Lernfortschritten.

Tekoälyn integrointi korkeakoulutukseen vaatii kuitenkin myös vastuullista käsittelyä. Rekisteröityjen, kyselyiden ja kokeiden kautta tuotetut tiedot on salaistettava tai anonymisoitava tekoälysovelluksia varten. Opiskelijoiden digitaalinen jalanjälki antaa arvokasta tietoa oppimiskäyttäytymisestä ja -tottumuksista, minkä vuoksi mukautuvat järjestelmät ovat tärkeitä.

Poliittinen tuki tekoälylle korkeakoulutuksessa

Tekoälyn edistämistä korkeakoulutuksessa tuetaan myös poliittisella tasolla. Liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö (BMBF) on ollut mukana tällä alalla vuoden 2021 lopusta lähtien ja tukee erilaisia ​​hankkeita osana liittovaltion aloitetta "Artificial Intelligence in Higher Education". Aloitteen tavoitteena on muun muassa kehittää opinto-ohjelmia ja älykkäitä avustusjärjestelmiä sekä edistää tekoälyyn perustuvia oppimis- ja tutkintojärjestelmiä.

Cyber ​​​​Valley -konsortiot vahvistavat tutkimusta ja koulutusta muun muassa koneoppimisen ja robotiikan aloilla. Lisäksi BMBF:n rahoittama AI ​​Campus tarjoaa oppimisalustan, jossa on erilaisia ​​opetusresursseja tekoälystä. Nämä aloitteet korostavat aiheen kiireellisyyttä ja merkitystä ja osoittavat, että yliopistojen on aktiivisesti mukauduttava tarjontansa "matematisointiin".

Yhteenvetona voidaan todeta, että Hagenin FernUniversitätin uusien vararehtorien valinta merkitsee paitsi henkilöstön muutosta myös strategista uutta alkua. Tekoälyn integroiminen nähdään keskeisenä tulevaisuuden opintotarjonnan kehittämisen ja opetuksen parantamisen kannalta, ja jää nähtäväksi, miten nämä visiot konkreettisesti toteutetaan. Politiikan ja tieteen tuella kurssi on hyvässä asemassa antamaan korkeakouluopetukselle vauhtia innovaatioille.