Ekumeeninen konferenssi Münsterissä: Nikaia uskonnontutkimuksen keskipisteessä!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Kansainvälinen kaksoiskonferenssi Nikean kirkolliskokouksesta Münsterissä 15.-17. lokakuuta 2025, johtajina Michael Seewald ja Philipp G. Renczes.

Internationale Doppelkonferenz zum Konzil von Nizäa in Münster vom 15.-17. Oktober 2025, geleitet von Michael Seewald und Philipp G. Renczes.
Kansainvälinen kaksoiskonferenssi Nikean kirkolliskokouksesta Münsterissä 15.-17. lokakuuta 2025, johtajina Michael Seewald ja Philipp G. Renczes.

Ekumeeninen konferenssi Münsterissä: Nikaia uskonnontutkimuksen keskipisteessä!

Kansainvälinen Nikean kirkolliskokousta käsittelevä kaksoiskonferenssi järjestetään Münsterissä 15.-17.10.2025. Sen järjestää Münsterin yliopisto yhteistyössä paavillisen gregoriaanisen yliopiston kanssa. Dogmatiikkaprofessori Michael Seewaldin ja Philipp G. Renczes SJ:n johtama konferenssi keskittyy Nikean kirkolliskokouksen rooliin ekumenismissa sekä juutalaisuuden ja islamin välisessä vuoropuhelussa. Tämä tapahtuma houkuttelee tutkijoita yhdeksästä eri maasta, mukaan lukien teologeja, filosofeja, historioitsijoita, juutalaisia ​​ja islamilaisia ​​tutkijoita, jotka tarkastelevat neuvoston merkitystä. Münsterin yliopisto raportoi, että...

Erityisen huomionarvoisia ovat kansainväliset puhujat, kuten Piero Coda Italiasta, Alfred Bodenheimer Sveitsistä, Nadine Abbas Libanonista, Ben Quash Iso-Britanniasta, Friederike Nüssel Saksasta ja Vincent Holzer Ranskasta. Nämä osallistujat keskustelevat Nikean kirkolliskokouksen historiallisista, filosofisista ja uskontojen välisistä vaikutuksista eri muodoissa.

Nikean kirkolliskokous ja sen historiallinen merkitys

Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous pidettiin Nikeassa nykypäivän Turkissa vuonna 325 jKr. Neuvoston koolle kutsunut keisari Konstantinus piti itseään "ulkoasioiden piispana" ja pyrki ratkaisemaan teologiset kiistat Rooman valtakunnan sisällä. Ennen hallituskauttaan keisarin oli mahdotonta kutsua koolle neuvosto, koska kristittyjä vainottiin toisinaan. Katholisch.de kuvaa, että… Konstantinuksen uskonnollinen politiikka suosi suurta muutosta, joka aloitti siirtymisen pakanuudesta kristinuskoon.

Noin 1800 piispaa kutsuttiin neuvostoon, mutta vain 200-300 saapui paikalle. Rooman piispa Sylvester I ei ollut henkilökohtaisesti edustettuna osallistujien joukossa; sen sijaan hän lähetti kaksi legaattia. Keskeinen kiistakohde oli Aleksandriasta kotoisin olevan papin Ariuksen opetus, jonka neuvosto hylkäsi. Lopulta piispat omaksuivat uskontunnustuksen, joka vahvisti Kristuksen luonteen "yksi olennona Isän kanssa", päätöksellä, jolla oli syvällinen vaikutus teologiseen maisemaan.

Ajankohtaiset haasteet ja keskustelut

Münsterin konferenssin keskeinen tavoite on valottaa kristinuskon sisäistä monimuotoisuutta ja sen suhteita juutalaisuuteen ja islamiin. Käsitellään Nikean uskontunnustuksen erilaisia ​​tulkintoja eri kristillisissä perinteissä ja kulttuureissa. Michael Seewald korostaa, että kirkon jäsenten uskomukset eroavat nykyään usein historiallisista uskomuksista, mikä tulee olemaan keskeinen keskustelunaihe.

Lisäksi konferenssissa tarkastellaan myös Nikean uskontunnustuksen hyväksymistä juutalaisesta ja islamilaisesta näkökulmasta. Tämä tulee olemaan arvokas panos uskontojen väliseen ymmärrykseen. Marraskuussa järjestettävään ekumeeniseen Nicean muistojuhlaan, jonne paavi Leo XIV aikoo matkustaa Iznikiin ja Istanbuliin, konferenssi auttaa ymmärtämään paremmin historiallisia juuria, mutta myös uskontojenvälisen vuoropuhelun ajankohtaisia ​​haasteita.