Suche
Mein Konto
Politologi paljastaa suunnitelmia uuteen perusturvallisuuteen Saksassa
PD Tohtori Renate Reiter sai Venia Legendin FernUniversität Hagenissa ja tutkii sosiaalipolitiikkaa saksalais-ranskalaisessa vertailussa.
Politologi paljastaa suunnitelmia uuteen perusturvallisuuteen Saksassa
5. kesäkuuta 2025 ilmoitettiin, että PD tohtori Renate Reiter sai toukokuussa valtiotieteen Venia Legendin. Tämä on merkittävä virstanpylväs hänen akateemisessa urallaan FernUniversität Hagenissa, jossa hän työskentelee tutkimusassistenttina politiikka-analyysin ja ympäristöpolitiikan alalla. Hänen tutkimuksensa painopisteenä on erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikka, erityisesti saksalais-ranskalainen vertailu kuntatasolla.
Uuden liittohallituksen tämänhetkinen keskeinen huolenaihe on uudistaa perusturvallisuutta Saksassa ja kiristää kansalaisten rahaa "edistämisen ja vaatimisen" muodossa. Näihin toimenpiteisiin kuuluu työnhakijoiden velvoitteiden ja seuraamusten lisääminen. Reiter korostaa, että taloudellisten etujen ja sosiaalipalvelujen yhteys on yhä tärkeämpi. Hän kuvailee kansalaisrahoja taloudelliseksi sosiaalietuksi, joka tarjoaa valtion maksuja ilman suoria korvauksia.
Perusturvallisuuden uudistus Saksassa
Vuodesta 2023 lähtien työttömyysturva II:n (Hartz IV) korvanneen kansalaisetuuden tavoitteena on varmistaa inhimillinen vähimmäistoimeentulo. Edut sisältävät kuukausittaisen perushinnan sekä majoitus- ja lämmityskulut. Vuodesta 2024 lähtien sinkkujen perushinta on 563 euroa, kun taas tarveyhteisön kumppanit voivat saada 506 euroa, jota täydennetään lasten lisämaksulla. Eurooppalaisessa vertailussa Saksa on näiden saavutusten kanssa suhteellisen korkealla tasolla, mikä näkyy myös mm. Kansalaisten rahat on selitetty.
Alla oleva taulukko havainnollistaa eroja yksinhuoltajien perusturvassa Euroopassa (2024):
| maassa | Kuukausittainen perusturva | Huomautuksia |
|---|---|---|
| Saksa | 563 euroa + majoitus | Asumiskustannukset ei ole ylärajaa |
| Itävalta | 1 156 euroa asti | Riippuen valtiosta yesestä kaasuliittoa |
| Ranska | 599 euroa | Lisäravinteet lapsille yes yksinhuoltajille |
| Tanska | 2000 euroa asti | Tiukat vaatimukset, sisältäen asumiskulut |
| Alankomaat | 965 euroa | Tiukat omaisuusrajat, minimipalkkasuuntautuneisuus |
| Espanja | 726 euroa | Asumistuki mahdollista, alueelliset erot |
| Ruotsi | 300 euroa + asumistuki | Pienet perustulot, asumislisät |
| Puola | 160 euroa | Erittäin alhainen perusturva |
| Italia | 0 euroa | Perusturva poistettu (vuodesta 2024) |
Tutkimusaiheet ja tulevat projektit
Renate Reiter tarkasteli tutkimuksessaan myös hyvinvointivaltion politiikan muutosta. Hänen habilitaatioaiheensa käsittelee sosiaalipolitiikkaa saksalais-ranskalaisessa vertailussa. Saksalla ja Ranskalla on samanlainen bismarckilainen hyvinvointivaltiomalli, mutta niiden hallintojärjestelmissä on eroja, jotka vaikuttavat sosiaalipolitiikkaan.
Reiter väitteli tohtoriksi Osnabrückin yliopistosta vuonna 2009 ja on sittemmin johtanut useita tutkimusprojekteja, mukaan lukien pakolaisten psykiatrista ja psykososiaalista hoitoa sekä kuntien roolia sosiaalisessa ja poliittisessa yhteenkuuluvuudessa Euroopassa. Hän suunnittelee parhaillaan tutkivansa oikeistopopulismin vaikutuksia Euroopan yhteenkuuluvuuteen.
Erityisesti panostetaan julkisen terveydenhuollon (ÖGD) uudistamiseen kuntatasolla Hans Böcklerin säätiön rahoittamassa. Yhdessä kuntien ylläpitämien sairaanhoitokeskusten (MVZ) jatkotutkimuksen kanssa G-BA:n innovaatiorahaston tukemana Reiterin työstä on tulossa yhä tärkeämpää. Saksassa on tällä hetkellä noin 4 900 MVZ:tä, joista vain noin 40 on paikallisviranomaisten hallinnoimia.
EU:n sosiaaliset puitteet muovautuvat unionin sosiaalisen toimivallan ja kansallisten hallitusten vastuiden rajojen mukaan. Nämä näkökohdat ovat ratkaisevan tärkeitä tehokkaan sosiaalipolitiikan täytäntöönpanon kannalta jäsenvaltioissa. Vastaus sosiaalipolitiikan haasteisiin muodostuu usein maakohtaisista säännöksistä ja erilaisista pääsyolosuhteista, mikä tekee Renate Reiterin kaltaisten tiedemiesten työstä entistäkin tärkeämpää. Vaikka EU on kehittänyt toimenpiteitä sosiaalipolitiikan koordinoimiseksi, varsinainen täytäntöönpano on jätetty kansallisille viranomaisille, kuten artikkelissa kuvataan EU:n parlamentti esitetään.