Vallankumous liikenteessä: Paderbornin tutkijat optimoivat autonomiset ajoneuvot!

Vallankumous liikenteessä: Paderbornin tutkijat optimoivat autonomiset ajoneuvot!

Paderbornin yliopisto on käynnistänyt uuden tutkimusprojektin, jonka tavoitteena on parantaa merkittävästi autonomisten ajoneuvojen ja jalankulkijoiden välistä vuorovaikutusta. Johti Dr.-Ing. Sandra Gausemeier ja Dr. rer. lääkintämies. Tim Lehmann, projekti keskittyy tunnistamaan jalankulkijoiden aikeet toimia ennen kuin he todella toimivat. Tämän tarkoituksena on auttaa ennakoivasti välttämään kriittisiä liikennetilanteita, jotka voisivat olla merkittävä edistysaskel autonomisen ajon alalla. Paderbornin yliopiston mukaan hanke palkittiin yliopiston tutkimuspalkinnolla, jonka arvo on 150 000 euroa.

Innovatiivinen projekti yhdistää tekoälyn (AI) menetelmät liikeanalyysiin. Tiedemiehet tekevät kokeellisia tutkimuksia ihmisten päätöksentekokäyttäytymisestä kehittääkseen ennustavia algoritmeja. Haasteena on reaaliaikainen tiedon tuottaminen, käsittely ja reagoiminen erityisesti monimutkaisissa kaupunkiskenaarioissa.

Projektin tavoitteet ja menetelmät

Yksi tärkeimmistä tavoitteista on kehittää tekoälypohjainen järjestelmä, joka luo riskiprofiileja ja pystyy arvioimaan tarkasti jalankulkijoiden tulevaisuuden toimintasuunnitelmat. Ihmisen liikejaksojen onnistuneen kuviontunnistuksen varmistamiseksi harjoitustietojen laatu on ratkaisevan tärkeää. Siksi käytetään erilaisia ​​tiedonkeruumenetelmiä, kuten silmänseurantaa ja liikkuvaa elektroenkefalografiaa.

Erityistä huomiota kiinnitetään kokeellisten tutkimusten toteuttamiseen kaupunkiympäristöissä. Nämä testit on tarkoitettu parantamaan ja ymmärtämään ihmisen ja koneen vuorovaikutusta. Lisäksi suunnitellaan, että koulutuksen jälkeen autonomiset järjestelmät pystyvät tunnistamaan jalankulkijoiden aikomukset pelkän koneen kameran kuvien perusteella. Hankkeen ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuoden 2027 alussa.

Tekniset haasteet ja turvallisuusstrategiat

Tutkimustyössä on edessään erilaisia ​​teknologisia haasteita. Yksi niistä on tarve optimoida autonomiset ajoneuvot normaaliin tieliikenteeseen vaikeissa olosuhteissa. Fraunhofer Institute for Cognitive Systems IKS korostaa, että autonomiset ajoneuvot toimivat hyvin testitilanteissa, mutta niiden on oltava turvallisia todellisissa ympäristöissä, kuten huonossa säässä tai viallisissa antureissa. Siksi järjestelmien luotettavuuden takaamiseksi pyritään joustavaan, älykkään ohjelmistoarkkitehtuuriin.

Merkittävä osa työstä tehdään myös KARLI-projektissa, jota tukee Fraunhofer Institute IOSB:n, IAO:n ja useiden teollisten kumppanien muodostama konsortio. KARLI, joka tarkoittaa tekoälyä adaptiiviseen, reagoivaan ja tasovaatimukset täyttävään vuorovaikutukseen tulevaisuuden ajoneuvoissa, keskittyy tekoälytoimintoihin automaatiotasoilla 2–4. Ihmisten ja tekoälyn välisillä yksilöllisillä vuorovaikutuksilla on tässä keskeinen rooli. Vuorovaikutusten mukauttamisella automaation eri tasoille on tarkoitus parantaa kuljettajan turvallisuutta ja tarkkaavaisuutta.

Tietosuoja ja läpinäkyvyys ovat myös ratkaisevia tekijöitä käyttäjien luottamuksen saavuttamisessa tekniikkaa kohtaan. Innovatiiviset lähestymistavat, kuten tekoälytuettujen antureiden, sisäkameroiden ja suurten kielimallien käyttö, on tarkoitettu varmistamaan, että vuorovaikutus ajoneuvossa on suunniteltu optimaalisesti ja samalla säilytetään matkustajien nimettömyys. Ensimmäiset toiminnot näistä projekteista voisivat olla saatavilla sarjaajoneuvoissa vuoteen 2026 mennessä.

Kaiken kaikkiaan Paderbornin ja Fraunhofer-instituuttien tutkimustulokset osoittavat, että tie turvalliseen ja tehokkaaseen autonomiseen ajamiseen sisältää monia monimutkaisia ​​haasteita, jotka on voitettava innovatiivisten lähestymistapojen ja tieteidenvälisen yhteistyön avulla.