Vallankumous endoskopiassa: AI parantaa syövän havaitsemista ja hoitoa!

Vallankumous endoskopiassa: AI parantaa syövän havaitsemista ja hoitoa!

Alanna Ebigbo, innokas gastroenterologi, on toiminut sisätautien professuurissa 20.2.2025 alkaen. Hän otti 12.2. myös sisätautien johtamisen St. Josef Hospitalissa. Ebigbo pyrkii käyttämään endoskopiaa paitsi diagnostisiin, myös terapeuttisiin tarkoituksiin. Tämä voi johtaa perusteellisiin muutoksiin syövän hoidossa, sillä nykyaikaiset teknologiat mahdollistavat endoskooppisen ja hellävaraisen hoidon. Tämä mahdollistaa vaurioituneen elimen osittaisen säilymisen, mikä on merkittävä etu monille potilaille.

Viime vuosina Ebigbo on tehnyt intensiivistä tutkimusta tekoälyn (AI) käytöstä endoskopiassa. Hän on osoittanut, että syövän diagnoosi on tulossa paljon tarkempaan tekoälyn nykyisen käytön ansiosta. Nämä innovatiiviset lähestymistavat voisivat parantaa diagnostisten vaiheiden lisäksi myös terapeuttisia toimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa myöhemmin.

Edistystä kudosanalyysissä

Samaan aikaan Prof. Dr.:n tiimi tekee tutkimusta. Jürgen Popp, Leibniz-IPHT:n tieteellinen johtaja, työskentelee uudenlaisen kudosanalyysitekniikan parissa. Tämä teknologia käyttää multimodaalista lähestymistapaa, joka yhdistää erilaisia ​​optisia kuvantamismenetelmiä kudoksen kemiallisten ja rakenteellisten ominaisuuksien analysoimiseksi reaaliajassa. Kuvat arvioi AI, joka käsittelee nopeaa ja tarkkaa tietoa. Tämän tarkoituksena on antaa kirurgille mahdollisuus tehdä tietoisia päätöksiä toimenpiteiden aikana.

Tämän tekniikan kiehtova piirre on kyky poistaa kasvainkudos tarkasti integroidulla femtosekundin laserilla vahingoittamatta tervettä kudosta. "Tunnista ja hoita" -periaatteella pyritään lisäämään toiminnan turvallisuutta ja parantamaan potilaiden toipumismahdollisuuksia. Prekliinisissä testeissä tekniikka osoitti huomattavan 96 %:n tunnistustarkkuuden ja auttoi vähentämään seurantaleikkausten tarvetta.

Tekoäly ja automaatio endoskopiassa

Tekoälystä on tullut huomattavasti tärkeämpi gastroenterologiassa syväoppimistekniikoiden ansiosta. Saatavilla on jo useita tekoälyjärjestelmiä, jotka mahdollistavat kolorektaalisten polyyppien automaattisen ja itsenäisen havaitsemisen. Alustavat tutkimukset osoittavat, että tällaisten järjestelmien käyttö lisää merkittävästi adenoomien havaitsemista kolonoskopioiden aikana.

Lisäksi jotkin tekoälyjärjestelmät mahdollistavat polyyppien histologian havaitsemisen ja ennustamisen sekä kasvainten syvän tunkeutumisen arvioinnin ylemmän ja alemman maha-suolikanavan alueella. Nämä kehityssuunnat osoittavat, että tekoäly voi olennaisesti vaikuttaa terapeuttiseen toimintaan gastroenterologiassa ja parantaa merkittävästi potilaiden tuloksia.

Ebigbon laaja koulutus ja aktiivinen rooli tutkimusyhteistyössä muun muassa Jenan, Ulmin, Rooman, Pohjois-Carolinan, Tokion ja São Paulon laitosten kanssa ovat linjassa näiden teknologisten edistysten kanssa. Hän teki nimensä myös endoskopian johtavana lääketieteellisenä johtajana Augsburgin yliopistollisessa sairaalassa, jossa hän johti myös työryhmää tekoälyn integroimisesta endoskopiaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että endoskopian ja tekoälyn soveltamisen kehitys ei ole vain teknologisia virstanpylväitä, vaan ne voivat myös parantaa kestävästi potilaiden elämänlaatua. Ebigbon sitoutuminen ja hänen kollegoidensa työ tällä alalla osoittavat, että gastroenterologian tulevaisuus näyttää valoisalta.