Rinner voitti palkinnon kielen ja rasismin tutkimuksesta!

Rinner voitti palkinnon kielen ja rasismin tutkimuksesta!

Harjoittavan kielen ja sen vaikutusten tietoisuuden lisäämisen yhteydessä UDE:n filosofian instituutin tutkija tohtori Stefan Rinner esitteli tärkeitä tutkimustuloksia. Hänelle myönnettiin äskettäin Salzburgin kaupungin kulttuurirahaston pääpalkinto, arvoltaan 12 000 euroa, tutkimuksestaan ​​solvauksista eli halventavista ilmauksista. Rinner on erityisen omistautunut sellaisten termien merkitykselle ja vaikutuksille kuin N-sana ja Z-sana.

Rinnerin tutkimuksen tavoitteena on kehittää uusi sosiolingvistinen teoria, jonka avulla solmojen negatiiviset vaikutukset voidaan ymmärtää paremmin ja mahdollisesti ehkäistä. Hän vertaa herjausten vaikutusta symboleihin, kuten hakaristi, joka ilmaisee antisemitistisiä asenteita. Nämä vertailut osoittavat, kuinka syvälle rasistiset asenteet ovat juurtuneet yhteiskunnassa.

Kieli sosiaalisten ongelmien peilinä

Rinner väittää, että solvausten käyttö voi myös tiedostamatta myötävaikuttaa tiettyjen ryhmien devalvoitumiseen. Hän korostaa, että solvausten kielto ei saa rajoittaa sananvapautta, sillä neutraaleja ilmaisuja voidaan silti käyttää. Tämä herättää kysymyksiä, jotka eivät ole pelkästään kielellisiä vaan myös sosiaalisia.

WDR-keskusteluohjelmassa "The Last Instance" vuonna 2020 käydyt keskustelut Z-sanasta osoittavat, kuinka kiistanalainen aihe on nykyään. Keskustelun aikana kutsuvieraat kuvasivat Z-sanan ja N-sanan käyttöä syrjimättömäksi, mikä sai julkisuudessa terävää kritiikkiä. Tämä keskustelu tekee selväksi, että jokapäiväinen rasismi on laajalle levinnyt Saksassa, vaikka sitä ei useinkaan sellaisena tunnusteta.

Halventavan kielen vaikutukset

Halvella kielellä on kauaskantoisia seurauksia yhteiskunnalle. Rasismia pidetään usein väkivaltaisena tekona, mutta todellisuudessa se on järjestelmä, joka syrjii ihmisiä heidän etnisen alkuperänsä, uskonnon tai ihonvärin perusteella. Rasistiset stereotypiat ja yleistykset, kuten stereotypia, jonka mukaan "kaikki aasialaiset ovat hyviä matematiikassa", riistävät yksilöiltä heidän ainutlaatuisuutensa ja vahvistavat syrjinnän ilmapiiriä.

Kielen vaikutukset ihmisten ajatteluun ja tunteeseen ovat Rinnerin keskeinen tutkimusaihe. Hän johtaa myös Fritz Thyssenin säätiön rahoittamaa tutkimusprojektia The Therapeutic Game, joka käsittelee psykoterapian kielen filosofiaa. Tässä projektissa tarkastellaan puheterapioiden onnistumisia erilaisilla keskustelutekniikoilla, jotka perustuvat David Lewisin lähestymistapaan, joka tunnetaan nimellä "pisteytys".

Kielen merkitys on erityisen kriittinen keskustelussa rasistisista ilmaisuista, sillä syrjivällä kielellä on historialliset juuret ja se toistaa rasistisia ideologioita. Z-sanan kaltaiset rodulliset solvaukset eivät ole vain kielellisiä välineitä, vaan myös todellisten väkivallantekojen ja stereotypioiden kantajia, jotka liittyvät läheisesti BIPoC-identiteetin muodostumiseen. Tämä kieli ei vaikuta pelkästään ympäristön havaintoon, vaan sillä on myös todistettavasti kielteisiä vaikutuksia asianomaisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että halventavaan kielenkäyttöön ja siihen liittyviin sosiaalisiin kysymyksiin, kuten rasismiin, puuttuminen on ratkaisevan tärkeää. Rinnerin työ edistää näiden monimutkaisten suhteiden ymmärtämistä ja lisää tietoisuutta siitä, että tarvitaan kriittistä pohdintaa jokapäiväisessä elämässämme käyttämämme kielen suhteen.

Yhteenvetotietoa ja muita teoreettisia perusteita kirosanojen ja halventavan kielen aiheista löytyy useista tutkimuksista, mukaan lukien Sosa 2018 ja McGowan 2019 teoksista. Nämä resurssit tarjoavat arvokasta tietoa rasistisen vihapuheen taustalla olevista mekanismeista ja sen kielellisestä vangitsemisesta.