Aurinkovoima kehitysmaille: avain sähköistykseen!
Dr. Sadik-Zada tutkii vuonna 2025 aurinkoenergian roolia maaseutualueiden sähköistämisessä ja sen taloudellisia hyötyjä.

Aurinkovoima kehitysmaille: avain sähköistykseen!
Energiahuollon haasteet ja edistyminen ovat keskeisessä roolissa globaalissa kehityskeskustelussa. Noin kaksi miljardia ihmistä ympäri maailmaa valmistaa ruokaa avotulella joka päivä, mikä vapauttaa noin gigatonni hiilidioksidia vuodessa. Tätä käytännöllistä ja jokapäiväistä todellisuutta osoittaa kehitys- ja energiaekonomisti tohtori Elkhan Richard Sadik-Zada. Hän on erityisen huolissaan sähkön saannin kestävyydestä aurinkoenergian avulla.
Monilla maaseutualueilla, kuten Kambodžassa, Sierra Leonessa, Ugandassa, Pamir-vuorilla ja Pohjois-Syyriassa, ei ole keskusvirtalähdettä. Kansainvälinen kehitysyhteistyö tukee näiden alueiden sähköistämistä. Erityisesti hajautetut, verkon ulkopuolella olevat aurinkoteknologiat ovat usein ainoa vaihtoehto sähköistämiseen pienituloisissa maissa. Aurinkosähköjärjestelmiä on saatavana joko yhteisöpohjaisina miniverkkoina tai itsenäisinä aurinkosähköjärjestelminä, joissa on akkuvarasto.
Sähköistyksen vaikutukset
Maaseutualueiden kenttätutkimushaastattelut ovat osoittaneet sähköistyksen myönteisiä vaikutuksia. Verrattiin yhteisöjä aurinkovoimalla ja ilman. Tulokset osoittavat, että sähköistys tarjoaa merkittäviä etuja. Etenkin maatalous hyötyy sähköpumpuista kastelussa, mikä mahdollistaa markkinoiden ylijäämien viljelyn ja vähentää ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia.
Lisäksi sähkövalon saatavuus tarkoittaa sitä, että yritykset pysyvät auki pidempään, mikä lisää yrittäjien voittoja. Keskimäärin perheiden tulot aurinkovoimalla toimivissa kylissä kasvavat 15-20 prosenttia. Naisilla on erityinen etu, koska aurinkovoiman ansiosta heidän on käytettävä vähemmän aikaa polttoaineen keräämiseen. Sähköliesi vähentävät savun aiheuttamia terveysriskejä ja antavat naiset käyttää aikansa tuottavammin.
Toinen tärkeä asia on lasten oppiminen. Kun on sähkövalaistus, lapset käyttävät enemmän aikaa oppimiseensa. Vaikka miljardilla ihmisellä ympäri maailmaa ei ole pankkitiliä, aurinkovoima voi lisätä mobiilimaksutapojen käyttöä. Erityisen huomionarvoista on, että jopa 80 prosenttia aurinkovoimalla toimivien kylien ihmisistä laittaa ruokaa sähköisesti, mikä vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä.
Kestävän kehityksen merkitys
Sähköistys ei vain lisää yleistä elämään tyytyväisyyttä, vaan se voi olla myös kestävää ilman lisäkehitysyhteistyötä. Aurinkopaneelien huolto ja puhdistus ovat kuitenkin ratkaisevia niiden pitkän aikavälin toimivuuden kannalta. Näiden järjestelmien käyttöikä on noin 30 vuotta, eivätkä ne enää vaadi tukia 3–5 vuoden kuluttua. Tohtori Sadik-Zada korostaa, että aurinkoenergian sähköistys verkon ulkopuolella ei johda välittömään talouden elpymiseen, mutta avaa lupaavia näkymiä haavoittuville väestöryhmille.
Sähköistyksen taloudelliset vaikutukset ovat erityisen tärkeitä Ugandan kaltaisille maille. Vain noin viidellä prosentilla väestöstä siellä on sähköä. Maaseudulla, jossa asuu noin 70 prosenttia väestöstä, sähköistysaste on vain 38 prosenttia. Sähkön heikko saatavuus haittaa talouskehitystä ja köyhyyden vähentämistä. Ugandan hallitus aikoo kannustaa yksityisiä investointeja saariverkkoihin tarjotakseen luotettavaa energiaa kylille, joissa keskusverkon laajentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Saksassa keskustelun painopiste on nyt hiilidioksidipäästöissä, jotka ovat keskimäärin 363 grammaa sähkön kilowattituntia kohden vuonna 2024. Tämä arvo on laskenut verrattuna vuosiin 2023 (386 grammaa) ja 2022 (433 grammaa). Uusiutuvan energian korkeampi osuus yhdistettynä sähkönkulutuksen vähenemiseen on osaltaan vaikuttanut tähän vähenemiseen. Sähkön tuontiylijäämä, joka saavutettiin vuonna 2023 ensimmäistä kertaa vuoden 2002 jälkeen 9,2 terawattitunnilla tuontisähköä enemmän, nousi vuonna 2024 jopa 24,4 TWh:iin.
Päästöjä tarkemmin tarkasteltuna käy selväksi, että näitä tuontimääriä ei lasketa mukaan Saksan sähköntuotantoon. Tämä osoittaa ominaispäästökertoimen pienenemistä vuodesta 2023 lähtien, mutta ei välttämättä osoita päästövähennystoimenpiteiden todellista kestävyyttä. Sähkönkulutus Saksassa on kokenut viime vuosina useita vaihteluita, mutta on edelleen korkealla tasolla. Ennusteet osoittavat laskevan 439 TWh:iin vuonna 2024.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sähköistys hajautetun aurinkoenergian avulla kehitysmaissa ei tuo vain ekologisia etuja, vaan myös avaa sosiaalisia ja taloudellisia näkökulmia. Samanaikaisesti hiilidioksidipäästöjen haastetta on jatkettava kehittyneen infrastruktuurin maissa, kuten Saksassa.