Kesäjuhlat Romaneumissa: onnea ja inspiraatiota vuosipäivään!

Kesäjuhlat Romaneumissa: onnea ja inspiraatiota vuosipäivään!

Neussin kampuksella Romaneumissa järjestettiin 22. elokuuta 2025 FernUniversität-kesäfestivaali, joka ei pelkästään juhli laitoksen 50-vuotisjuhlaa, vaan keskittyi myös onnen aiheeseen. Yhdessä alumnien, mentorien ja opiskelijoiden kanssa järjestettiin ilta, joka oli sekä juhlava että ajatuksia herättävä. Kampuksen johtaja Katrin Schnarr korosti puheessaan, että onnellisuus on yksilöllinen tunne, joka liittyy usein henkilökohtaisiin virstanpylväisiin, kuten opintojen suorittamiseen. Tämä havainto korostaa onnellisuustarinoiden merkitystä akateemisissa ja henkilökohtaisessa kontekstissa.

Näiden juhlien keskellä kirjailija Julia Morgenthaler esitteli kirjansa "Luminous Horizons". Morgenthaler, joka oli aiemmin jättänyt taakseen 20 vuoden uran turvallisessa työssä, kuvaili, kuinka kuuden kuukauden matka maailman ympäri inspiroi häntä pohtimaan onnen aihetta. Hänen kokemuksensa sellaisissa maissa kuin Costa Ricassa, Tongassa, Uudessa-Seelannissa ja Singaporessa muovasivat hänen näkemystään aiheesta. Kirja tarjoaa syvällisiä näkemyksiä onnen eri puolista matkansa aikana tapaamiensa ihmisten perusteella.

Onnen vaikutus tutkimukseen

Onnellisuustutkimus on saanut vauhtia viime vuosina ja kattaa useita tieteenaloja. Nämä tutkivat onnen olosuhteita filosofiasta neurotieteeseen. Aristoteleen (384–322 eKr.) vanhin filosofinen onnen määritelmä kuvaa sitä tavoitteeksi, johon ihminen pyrkii itsensä vuoksi. Tässä mielessä Aristoteles määrittelee onnen ihmisen rationaalisen luonteen objektiiviseksi täyttymykseksi.

Sitä vastoin Epikuros (341–270 eKr.) kuvailee onnea kivun ja tarpeen puuttumiseksi. Stoikot, kuten Seneca (1–65 jKr.), huomauttavat, että ulkoiset vaikutukset voivat häiritä onnellisuutta. Nämä historialliset pohdiskelut osoittavat, että onnen tavoittelu on monimutkainen ja monitahoinen keskustelu, jota täydentävät nykyaikaiset oivallukset aivotoiminnasta. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on käytetty fMRI:n ja EEG:n kaltaisia ​​teknologioita onnentunteeseen liittyvän aivojen toiminnan mittaamiseen. Todettiin, että korkeampi aktiivisuus vasemmassa prefrontaalisessa aivokuoressa (PFC) korreloi korkeamman subjektiivisen tyytyväisyyden kanssa.

Nykyaikaiset lähestymistavat ja sosiaalinen käsitys

Nykyaikainen onnellisuustutkimus, johon Martin E. P. Seligmanin kaltaiset persoonallisuudet vaikuttivat merkittävästi, tutkii myös varallisuuden vaikutusta onnellisuuteen. Itse asiassa tiedot osoittavat, että rikkaammat maat ja ihmiset ovat yleensä onnellisempia. Samalla aineellisen vaurauden tavoittelu tunnistetaan mahdolliseksi stressitekijäksi, joka voi vaikuttaa onneen halutuilla alueilla.

Alfred Bellebaum, Saksan "Institute for Happiness Research" -instituutin johtaja, ja Ruut Veenhoven, hollantilaisen onnellisuustutkimuksen pioneeri, tutkivat edistyneitä käsitteitä, kuten "optimaalinen stressi", jonka mukaan asianmukaiset haasteet voivat edistää onnellisuutta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että FernUniversitätin kesäfestivaali Neussissa osoittaa, kuinka henkilökohtaiset ja akateemiset näkökulmat onnellisuuteen yhdistyvät interaktiivisessa kehyksessä. Morgenthalerin pohdiskelu kävijöiden kanssa lukemisen jälkeen korosti onnellisuudesta käytävän vuoropuhelun tärkeyttä yhteisölle, koska institutionaaliset juhlat heijastavat muuttuvaa akateemista maisemaa.