Ukrainan konflikti: Keskity Saksan historialliseen vastuuseen!

Ukrainan konflikti: Keskity Saksan historialliseen vastuuseen!

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ​​viettää kolmatta vuosipäivää 24. helmikuuta 2023. Ukrainan väestön uhrit ovat hälyttäviä: jopa 70 000 ukrainalaista sotilasta ja 12 000 siviiliä on kuollut ja noin 400 000 loukkaantunut. Professori tohtori Ricarda Vulpius, itäeurooppalainen historioitsija Münsterin yliopistosta, kuvailee Ukrainan "pahaa mielialaa". Väestö kaipaa oikeudenmukaista ja turvallista rauhaa, mutta on vaikeiden valintojen edessä, kun rauhanneuvotteluissa keskustellaan Vulpiuksen historiallisesti perusteettomiksi katsomista alueiden luovutuksista.

Vuonna 1991 yli 90 % Donbassin asukkaista äänesti Ukrainan itsenäisyyden puolesta, ja Krimillä myös yli puolet asukkaista äänesti sen puolesta. Tässä yhteydessä EU on luopunut alueellisesta tinkimisestä, minkä vuoksi presidentti Zelenskyn vaatimukset tarvittavista turvallisuustakuista vankan rauhan takaamiseksi vaikuttavat entistäkin kiireellisiltä. Yhdysvallat on tukenut Ukrainan Nato-jäsenyyttä vuodesta 2008, mutta liittyminen nykyisillä ehdoilla on epätodennäköistä.

Saksan historiallinen vastuu

Keskustelu Saksan historiallisesta vastuusta Ukrainaa kohtaan on korostunut viime vuosina. 19. toukokuuta 2017 Saksan liittopäivissä esiteltiin esitys Saksan historiallisesta vastuusta, jonka aloitti Alliance 90/The Greens -ryhmää edustava Marieluise Beck. Hakemusta ei hyväksytty, vaan se välitettiin ulkoasiainvaliokuntaan jatkokäsittelyä varten. Tavoitteena oli vahvistaa historiallista vastuuta, edistää aktiivista tukea Ukrainalle ja virittää muistovuoropuheluja.

Beck korosti puheessaan, että Ukrainaa ja muita maita, kuten Valko-Venäjää ja Liettuaa, ei useinkaan pidetä Saksan "verimaina", vaikka ne elivät 1900-luvulla tuskallisen historian, mukaan lukien holodomorin ja toisen maailmansodan tuhot. Suurin osa puheista tunnusti Saksan historiallisen vastuun. Tohtori Fritz Felgentreu SPD:stä sanoi, että Ukrainaa on usein vaikea nähdä Saksassa eurooppalaisena maana, jolla on oma identiteetti.

Haasteita ja propagandaa

Usein korostetaan tarvetta vahvistaa Ukrainaa koskevaa tietämystä Saksassa. Tri Hans Peter-Uhl (CDU/CSU) ja tri Ute Finckh-Krämer (SPD) vaativat vastustamaan historiallisen vastuun suhteellistamista. Die Linke -ryhmän kriittiset äänet kannattivat rauhan ja tasapainon politiikkaa Venäjää ja Ukrainaa kohtaan.

Ukrainaa koskevaan keskusteluun on kuitenkin vaikuttanut merkittävästi Venäjän propaganda, joka usein esittää Ukrainan natsiyhteistyökumppanina. Tämä johtaa ehtojen kriisiin. Konfliktin luokittelun vaikeudet näkyvät erilaisilla termeillä, kuten "konflikti", "sisällissota" tai "hybridisota". Käsityksen vääristymisen torjumiseksi on ratkaisevan tärkeää edistää kahdenvälisiä foorumeita kansalaisyhteiskunnassa, kulttuurissa, historiassa ja tieteessä.

Vaikuttavan Venäjän propagandan ja sen vaikutusten ymmärtäminen Euroopan tietoavaruudessa on olennaista tulevien poliittisten ja yhteiskunnallisten päätösten kannalta. Ukraina tarvitsee maksimaalista tukea estääkseen tulevan aggression, kuten Vulpius huomauttaa, jotta menneisyyden opetukset eivät unohdu ja vastuuta tapahtuneesta ei tehdä tyhjäksi.