Luottamuskriisi journalismissa: Tutkimus korostaa tyytymättömyyttä demokratiaan

Luottamuskriisi journalismissa: Tutkimus korostaa tyytymättömyyttä demokratiaan

6. kesäkuuta 2025 Dortmundin teknisen yliopiston Journalismin instituutin tiimille myönnettiin arvostettu Alexis de Tocqueville -palkinto St. Louisissa (USA). World Association for Public Opinion Research (WAPOR) jakaa tämän palkinnon vuosittain parhaalle demokratiaa ja yleistä mielipidettä käsittelevälle tieteelliselle artikkelille. Palkittu paperi käsittelee mediaskepsisyyden ja Saksan demokratiaan tyytymättömyyden välistä yhteyttä, ja sitä kuvataan hyvin harkituksi ja empiiriseksi pohjaksi.

Tohtori Thomas Roessingin, Kristina Beckmannin, Leonie Krzistetzkon, professori Michael Steinbrecherin ja prof. Günther Ragerin koostuva tutkimusryhmä havaitsi pitkäaikaisessa tutkimuksessaan "Journalism and Democracy", että journalismiin kohdistuvan luottamuksen heikkenemisen ja yleisen tyytymättömyyden demokratiaan välillä on merkittävä yhteys. Tästä voidaan päätellä, että vastaajien vauraus liittyy läheisesti heidän tyytymättömyyteensä molempiin alueisiin.

Luottamuskriisi journalismissa

Tutkimuksen tämänhetkiset tulokset eivät kiinnosta vain tutkijoita, vaan ovat myös erittäin tärkeitä poliittisesti. Yksityiskohtainen tutkimus osoittaa, että osa väestöstä ei luota järjestelmällisesti toimittajiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että noin 11 prosenttia vastaajista ei luota tiedotusvälineisiin ja uskoo, että heitä on tahallisesti petetty. Lisäksi 15 % uskoo, että media ja politiikka toimivat yhdessä manipuloidakseen yleistä mielipidettä. Tämä skeptisyys on kasvanut merkittävästi sen jälkeen, kun termi "valehtelu" tuli laajalle levinneeksi vuonna 2014, erityisesti Pegidan ja AfD:n mielenosoituksissa.

Itse asiassa mediatyöntekijöitä vastaan ​​tehdyt hyökkäykset Saksassa ovat lisääntyneet dramaattisesti vuosien 2015 ja 2022 välillä, ja kirjattiin 287 fyysistä hyökkäystä. Mediakyynisyyden leviäminen liittyy selvästi edustuspuutteisiin ja mediatiedon puutteeseen. Journalismin toiminnan ymmärtämisen puute vahvistaa tätä epäluottamusta ja on johtanut jakautuneeseen kuvaan journalismista Itä- ja Länsi-Saksassa.

Median luottamuksen vahvistaminen

Tutkimuksen mukaan journalistisen työn avoimuuden lisääminen ja medialukutaidon kohdennettu edistäminen väestön keskuudessa voisivat vahvistaa luottamusta. Medialukutaitoa pidetään välttämättömänä demokraattisen osallistumisen kannalta, ja se sisältää kognitiivisen, affektiivisen ja käytännön ulottuvuuden. Kognitiiviset taidot viittaavat mediajärjestelmien tuntemiseen, kun taas affektiiviset taidot sisältävät journalismin arvostamisen.

Ammattijournalismi nähdään demokratian toiminnan kannalta välttämättömänä. Journalismi on kuitenkin keskellä luottamuskriisiä, jota ruokkii myös digitalisaation eteneminen ja tekoälyn käyttö. Tekoälyn ensimmäiset sovellukset journalismissa juontavat juurensa noin kymmenen vuotta sitten, ja nykyään toimittajat kohtaavat haasteen käsitellä sisällön aitoutta ja ylläpitää yleisön luottamusta.

Lopuksi on huomattava, että "Journalism and Democracy" -tutkimusta tukee NRZ Press House -säätiö ja se tutkii poliitikkoja, toimittajia ja väestöä vuosittain analysoidakseen kattavasti journalismin odotuksia ja luottamusta tähän instituutioon. Näillä oivalluksilla on suuri merkitys sekä mediamaiseman että poliittisten rakenteiden kannalta.

Tarkempia tietoja siitä, miten journalismi nykyään nähdään ja mitä haasteita sen on voitettava, löytyy vastaavista tutkimuksista. Tämän osoittaa myös akateeminen tutkimus Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto journalismin ja yhteiskunnan välisen suhteen monimutkaisuus.

Lisäksi kattavat medialukutaidon tutkimukset ja journalismin odotukset Dortmundin yliopiston journalistinen tutkimus jotka tarjoavat jännittäviä näkemyksiä eri näkökulmista.