Monimuotoisuus mahdollisuutena: Edistä monikielisyyttä saksalaisessa työelämässä!

Monimuotoisuus mahdollisuutena: Edistä monikielisyyttä saksalaisessa työelämässä!

Saksan lisäksi yhä useammat saksalaiset ottavat töihinsä muita kieliä, kuten turkkia, puolaa tai arabiaa. Kuitenkin näiden perintökielten käyttö ja tunnustaminen työelämässä jää usein epäselväksi. Duisburg-Essenin yliopiston uusi tutkimushanke "Monikielinen osallistuminen työmarkkinoille – perintökielten arvo ja käyttö työelämässä" (MAriE) on omistettu juuri tälle aiheelle. Saksan tutkimussäätiö tukee hanketta noin 200 000 eurolla kolmen vuoden ajan tutkiakseen perintökielten roolia ammatillisessa kontekstissa.

Hanke sisältää erilaisia ​​menetelmiä, kuten kyselyitä ja ryhmäkeskusteluja, joilla analysoidaan perintökielten käyttöä työpaikalla. Tutkijoita kiinnostaa erityisesti, millaisia ​​henkilökohtaisia ​​kokemuksia vastaajilla on ollut ja minkä kielen suhteen he tuntevat itsevarmuutta. Kyse on myös siitä, hyötyvätkö maahanmuuttajat äidinkielen taidoistaan ​​ja hyödyttävätkö nämä edut myös työnantajia.

Kielellinen monimuotoisuus ja sen edut

Hankkeen keskeinen oletus on, että kielellistä monimuotoisuutta arvioidaan erilaisten yritysrakenteiden, koulutuspolkujen ja sosiaalisten normien kautta. Tavoitteena on tunnistaa tapoja, joilla työnantajat voivat tunnistaa ja edistää työntekijöidensä kielitaitoa englannin lisäksi. Alkuperäkielten tunnustamisen ei pitäisi edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja oikeudenmukaista osallistumista työelämään, vaan myös innovatiivisia lähestymistapoja työympäristön suunnitteluun.

Monikielisyyden merkitys ulottuu työmarkkinoita pidemmälle. Saksassa suurissa kaupungeissa lähes joka toisella lapsella on nyt muuttoliike, mikä lisää monikielisyyden merkitystä kouluissa ja oppilaitoksissa. Lasten, joiden äidinkieli ei ole saksa, tulisi oppia saksaa varhaisessa vaiheessa äidinkielensä säilyttäen. Nämä ovat keskeisiä kohtia onnistuneelle kaksikieliselle rahoitukselle, jota tukee liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö. Haasteena on luoda suotuisat olosuhteet monikielisyyden ymmärtämiselle ja käyttämiselle mahdollisuutena.

IQB-koulutustrendin 2021 mukaan vain 60 prosenttia alakoululaisista puhuu kotonaan vain saksaa. Luku on laskenut 73 prosentista vuonna 2016 ja 84 prosentista vuonna 2011. Monissa saksalaisissa kotitalouksissa saksan kielen rinnalla on useita muita kieliä, mikä korostaa maan kulttuurista ja kielellistä rikkautta. Kölnin peruskoulun opettajan Samir Bouajajan mukaan monikielisyyden arvostaminen kansainvälistä sukuhistoriaa omaavien opiskelijoiden keskuudessa on ratkaisevaa heidän identiteetin muodostumisensa ja akateemisen menestymisen kannalta.

Koulutuksen rooli

Tutkimukset osoittavat, että monikielisyys tuo paitsi kognitiivisia etuja, kuten parempia keskittymis- ja huomiokykyjä, vaan myös parantaa kieltenoppimiskykyä. Varhaislapsuuden kielenkehitys on ratkaisevan tärkeää, koska lapset voivat oppia helposti useita kieliä, etenkin kuuden-seitsemän vuoden iässä. Tätä kielitieteilijät vaativat keskeiseksi kasvatustavoitteeksi Saksassa.

Näistä myönteisistä puolista huolimatta monet maahanmuuttajataustaiset lapset kohtaavat lisähaasteita. He menestyvät keskimäärin huonommin koulussa, mikä ei johdu vain heidän kielitaustastaan, vaan myös sosioekonomisista tekijöistä ja vanhempien tuesta. Vähemmän koulutettujen perheiden lapset käyvät harvemmin lukion, mikä korostaa kohdennetun kielituen tarvetta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että nykytrendit ja tutkimukset osoittavat, että monikielisyydellä on merkittävää arvoa yhteiskunnassa, erityisesti koulutuksessa ja työelämässä. Haasteena on luoda sopivat puitteet monipuolisen kielitaidon käyttöön ja edistämiseen.