Vaalit 2025: Matemaattisia paljastuksia ja uusia lakeja näköpiirissä!

Vaalit 2025: Matemaattisia paljastuksia ja uusia lakeja näköpiirissä!

8. maaliskuuta 2025 Siegenin yliopistossa pidettiin perinteinen Ruusunantai-luento, joka tänä vuonna valaisi vaalien jännittävää ja monimutkaista aihetta. Humoristisessa luennossa geomatemaatikko prof. tohtori Volker Michel puhui vaalien toiminnasta ja välitti tärkeitä matemaattisia perusteita, jotka ovat välttämättömiä vaaliprosessien ymmärtämiselle. Luennolle osallistumisen korkea taso osoittaa kansalaisten suurta kiinnostusta aihetta kohtaan.

Professori Michel käsitteli erilaisia ​​vaalijärjestelmiä ja niiden etuja ja haittoja sekä käsitteli mahdollisuuksia manipuloida vaalijärjestelmiä. Hänen puheensa keskeinen osa oli demokratian ja avoimuuden merkitys vaaleissa. Hän esitti rennosti kysymyksiä ylitys- ja korvausmandaateista ja keskusteli vuoden 2025 liittovaltiovaalien tuloksista sekä paikkajaon laskemisesta uudessa poliittisessa kontekstissa.

Uusi äänestyslaki ja sen vaikutukset

Kesäkuussa 2023 astui voimaan uusi vaalilaki, joka muutti perusteellisesti liittovaltiovaalien puitteet. Tämä laki säilyttää liittovaltion lakijulkaisun 2023 I nro 147 mukaisesti suhteellisen edustuksen perusluonteen, mutta sen tarkoituksena on pienentää Saksan liittopäivien kokoa ja tehdä sen koosta ennakoitavampi. Jatkossa liittopäivien lakisääteiseksi kooksi vahvistetaan 630 jäsentä aiemman 598 jäsenen sijaan, joka oli vuoden 2021 vaalien jälkeen 736 jäsentä.

Vaalipiirien lukumäärä on edelleen 299, ja äänestäjät voivat edelleen antaa kaksi ääntä. Ensimmäisellä äänestyksellä he valitsevat ehdokkaan vaalipiiristään, kun taas toisella äänestävät puolueen osavaltiolistaa. Liittopäivien suhteellinen kokoonpano perustuu nyt yksinomaan toisiin äänestyksiin, mikä tarkoittaa, että ylimääräisiä ja kompensaatiovaltuuksia ei enää voida soveltaa.

Uudistus yksityiskohtaisesti

Paikkajaon laskentamenettelyä muutettiin liittovaltion vaalilain muutoksella 8.6.2023. Vuoden 2025 liittovaltiovaaleista alkaen paikat on saatava myös toisilla äänillä. Puolueiden keskeinen kohta on viiden prosentin kynnys. Säännön mukaan paikkojen jakoon osallistuvat vain puolueet, jotka saavat vähintään viisi prosenttia toisista äänistä. Toisaalta säännökset perusmandaattilausekkeesta, jonka mukaan vähintään kolme suoraa mandaattia saaneet puolueet saivat paikkoja, poistettiin.

Liittovaltion perustuslakituomioistuin päätti 30. heinäkuuta 2024, että viiden prosentin kynnys oli osittain perustuslain vastainen. Asetus on kuitenkin voimassa toistaiseksi, kunnes uusi asetus on hyväksytty, vaikka muutoksessa todetaan, että alle viiden prosentin puolueet suljetaan pois vain, jos he saavat eniten ensimmäisiä ääniä alle kolmessa vaalipiirissä.

Ylempi paikkajako tapahtuu puolueiden osavaltiolistojen toisten äänten suhteessa, kun taas alempi jakautuminen jakaa määrätyt paikat osavaltiolistojen kesken toisten äänten suhteessa. Vaalipiiriehdokkaat asetetaan paremmuusjärjestykseen heidän ensimmäisen ääniosuutensa mukaan, millä varmistetaan, että mandaatti jaetaan äänten järjestyksessä.

Nämä muutokset ovat osa kattavaa uudistusta, jonka tavoitteena on tehdä liittopäivistä tehokkaampi ja demokraattisempi. Professori Michel päätti luentonsa korostamalla, että vaalien aineellisen perustan syvemmä ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää kansalaisten aktiiviselle osallistumiselle demokraattisiin prosesseihin.

Lisätietoja vaalilain muutoksista löytyy nettisivuilta Liittovaltion paluuviranomainen samoin kuin se Bundestag-portaali kuulla.