Vesileimat digitaalisella aikakaudella: turvallisuus vai illuusio?
Bochumin yliopiston tutkijat esittelevät uusia tietoturva-aukkoja tekoälyn luoman sisällön semanttisissa vesileimoissa.

Vesileimat digitaalisella aikakaudella: turvallisuus vai illuusio?
Tekoälyn (AI) nopea kehitys on synnyttänyt buumin sellaisen sisällön luomisessa, jota on usein vaikea erottaa todellisesta työstä. Varsinkin kuvia ja tekstejä luotaessa on kiireellinen tarve tunnistaa selkeästi niiden alkuperä. Tutkimusryhmät ympäri maailmaa etsivät ratkaisuja tekoälyn tuottamien teosten tunnistamiseen ja väärän tiedon leviämisen torjuntaan.
Keskeinen aihe tässä keskustelussa on vesileimojen käyttö. Nämä tekniikat voivat auttaa todistamaan, onko kuvan luonut tekoäly. Näkyviä ja näkymättömiä vesileimoja käytetään kuvatiedostoissa, ja semanttisia vesileimoja pidetään erityisen vankkaina. Ne on upotettu syvälle kuvan luomisprosessiin, ja siksi niitä pidetään vaikeampina poistaa. Mutta äskettäin Ruhrin yliopiston Bochumin kyberturvallisuustutkijat löysivät tietoturvaaukkoja näistä semanttisista vesileimoista. Tulokset esiteltiin Computer Vision and Pattern Recognition (CVPR) -konferenssissa 15.6.2025 Nashvillessä Yhdysvalloissa. Andreas Müller, osa tutkimusryhmää, selittää, että hyökkääjät voivat väärentää tai poistaa semanttisia vesileimoja yksinkertaisilla keinoilla. Hänen tiiminsä on kehittänyt kaksi uutta hyökkäysvaihtoehtoa, jotka uhkaavat näitä teknologioita.
Digitaaliset vesileimat teksteihin
Samanaikaisesti kuvankäsittelyn kehityksen kanssa Median tiedekunnan, Fraunhofer Institute for Digital Media Technology IDMT:n ja Artefact Germanyn tutkijat keskittyvät kirjoitetun tekstin ja puhutun kielen digitaalisiin vesileimoihin. Hankkeesi ”Lantmark” tähtää automatisoidun sisällön tunnistettavuuteen, mikä vahvistaa digitaalisten viestintätilojen läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Tutkimus keskittyy ensisijaisesti tekstin vesileimateknologiaan, joka piilottaa merkinnät tekstiin, jotta alkuperä ja mahdolliset muutokset saadaan jäljitettäviksi.
Tämän projektin keskeinen tavoite on muokata suuria kielimalleja (LLM) kantamaan digitaalista allekirjoitusta. Nämä merkkikielimallit pitäisi voida erottaa ei-brändätyistä kielimalleista, jotta luvattomat raportit voidaan havaita varhaisessa vaiheessa. Hanketta rahoittaa noin 1,07 miljoonalla eurolla liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö, ja se on osa toimenpiteitä turvallisten teknologioiden kehittämiseksi yhä verkottuneemmassa maailmassa.
Tekninen konteksti ja kehitys
Vesileimojen tarve kasvaa, varsinkin kun rajat todellisuuden ja fiktion välillä hämärtyvät. C2PA:n ja SynthID:n kaltaisista tekniikoista on tulossa yhä tärkeämpiä tekoälyn luoman sisällön tunnistamisessa. C2PA tallentaa kuvien alkuperän ja käsittelyn metatietoihin, ja sitä tukevat jo tunnetut kameravalmistajat, kuten Leica ja Canon. Facebookin takana oleva Meta aikoo myös merkitä tekoälyn luomia kuvia alustoilleen.
Lisäksi Google työskentelee SynthID:n parissa, joka on prosessi tekoälyn luomien kuvien näkymätöntä merkitsemistä varten, joka on kudottu suoraan pikselirakenteeseen. Nämä tekniikat pyrkivät edistämään sisällön aitoutta, ja niitä tukevat aloitteet, kuten Content Authenticity Initiative (CAI), jonka ovat käynnistäneet esimerkiksi Adobe ja Microsoft.
Näiden teknologioiden kehittäminen on ratkaisevan tärkeää, varsinkin kun tekoälyn tuottaman sisällön käyttöä koskevat oikeudelliset kiistat lisääntyvät. Esimerkiksi Getty Images haastoi Stability AI:n oikeuteen yli 12 miljoonan kuvan käytöstä sen tietokannasta. New York Times esitti samanlaisia syytöksiä OpenAI:ta vastaan ja korosti, että digitaaliselle sisällölle on luotava selkeät tunnisteet.