Tiede kaikille: Avointen laboratorioiden päivät kutsuvat hämmästymään!

Tiede kaikille: Avointen laboratorioiden päivät kutsuvat hämmästymään!

Osana pyrkimyksiä parantaa tieteen ja yhteiskunnan välistä yhteyttä käynnistettiin QuanTour 2025 -projekti. Tämän innovatiivisen lähestymistavan tavoitteena on saada 15–25-vuotiaat nuoret innostumaan kvanttitieteestä. Aloite keskittyy esittelemään tiedettä helposti ymmärrettävällä ja viihdyttävällä tavalla, joka vetoaa laajempaan yleisöön. Kuten Dortmundin tekninen yliopisto Raporttien tavoitteena on edistää kiinnostusta tieteen monimuotoisuutta kohtaan erilaisten tapahtumien, kuten avointen laboratoriopäivien, kautta.

QuanTour 2025:n keskeinen osa on tiivis yhteistyö kumppaneiden kanssa, jotka tarjoavat vahvaa tukea projektille. Näitä ovat mmSaksan fyysinen seurajaWilhelm ja Else Heraeus Foundation, joka rahoittaa tapahtumaa osana kansainvälistä kvanttitieteen ja teknologian vuotta 2025. Myös tohtori Pranoti Kshirsagar, "The Science Talk" -alustan perustaja, on tärkeässä roolissa ja antaa osaamisensa. Nämä yhteistyöt ovat ratkaisevan tärkeitä hankkeen onnistumisen kannalta.

Tiedeviestinnän laajentaminen

Hanketarjonnan käytännön osan lisäksi tarjotaan 12-osainen podcast-sarja, joka toimii kvanttitieteen luentosarjana. Keskustelut QuanTour-laboratorioiden ryhmäjohtajien kanssa ovat sekä tapahtumien osallistujien että laajemman yleisön saatavilla. Podcastit ovat tärkeä väline saada syvempää näkemystä aiheista ja edistää keskustelua tieteellisistä aiheista.

Koska tiedeviestinnän merkitys kasvaa, mikä näkyy erityisesti COVID-19-pandemian aikana, on erityisen tärkeää, että tutkijat, yliopistot ja organisaatiot ovat aktiivisesti läsnä tiedotusvälineissä. Jälkeen NCBI QuanTour 2025:n kaltaiset aloitteet ovat osa kulttuurimuutosta, jota liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö vaati jo vuonna 2019. Odotukset tiedeviestinnästä lisääntyvät, mikä vaatii tutkijoilta julkisuutta ja dialogia.

Lisäksi tieteen ja yhteiskunnan välinen vuoropuhelu on monipuolinen ja vaihtelee julkisesta tieteestä kansalaistieteeseen. Yhä useammin tunnustetaan, että yleisöllä on korkea luottamus tieteellisiin tuloksiin, mutta tämä on myös kohdattava kasvava skeptisyys tietyillä aloilla, kuten ilmastonmuutoksessa tai geenitekniikassa.

Keskustelua ja uusia näkökulmia

Toinen tiedeviestinnän laajeneva osa on podcast-sarja "Science Social – Conversations on History, Science, and Society". Sciencepodcasts.de. Isäntä Stephanie Hood keskustelee Max Planck Institute for the Science History -instituutin tutkijoiden kanssa muun muassa ilmastonmuutoksesta, pandemioista ja rasismista. Näissä formaateissa keskitytään selkeästi valaisemaan uusia näkökulmia ja tarinoita tutkimuksesta.

Podcastien aiheet ovat monipuolisia ja tarjoavat tilaa keskustelulle digitalisaation vaikutuksesta tietoon ja ymmärrykseen. Myös tämänhetkinen yhteiskunnallinen merkitys, kuten biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja valeuutisten rooli, tulee ilmi. Nämä muodot osoittavat vaikuttavasti, kuinka tiede ja yhteiskunta ovat vuorovaikutuksessa ja vaikuttavat toisiinsa.

Kaiken kaikkiaan QuanTour 2025:n ja lukuisten podcast-aloitteiden kaltaiset projektit tekevät selväksi, että tiedeviestinnällä on keskeinen rooli nyky-yhteiskunnassa. Tieteen ja yleisön välinen vuoropuhelu on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan vahvistaa luottamusta tieteellisiin tuloksiin ja edistää samalla kriittistä keskustelua.