Tiede kohtaa hauskaa: Bonnin tutkimukselle omistettu markkinapaikka!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Tutustu Bonnin yliopiston tutkimuksen monimuotoisuuteen 22. huhtikuuta 2025: tapahtumia, luentoja ja innovatiivisia lähestymistapoja immuniteettiin.

Entdecken Sie die Forschungsvielfalt der Universität Bonn am 22.04.2025: Veranstaltungen, Vorträge und innovative Ansätze zur Immunität.
Tutustu Bonnin yliopiston tutkimuksen monimuotoisuuteen 22. huhtikuuta 2025: tapahtumia, luentoja ja innovatiivisia lähestymistapoja immuniteettiin.

Tiede kohtaa hauskaa: Bonnin tutkimukselle omistettu markkinapaikka!

22. huhtikuuta 2025 Bonnin yliopisto yhdessä Bonnin yliopistollisen sairaalan (UKB) ja Saksan neurodegeneratiivisten sairauksien keskuksen (DZNE) kanssa kutsuvat sinut jännittävään tapahtumaan Bonnin torille. Tapahtuma järjestetään tiedeteltassa klo 10-18. ja tarjoaa monipuolisen ohjelman, joka vetoaa sekä tieteestä kiinnostuneisiin että perheisiin. Esitettävän tutkimuksen painopistealueita ovat muun muassa olemassa olevien lääkkeiden uudet käyttöalueet, tekoälypohjainen uusien proteiinien suunnittelu sekä naisen immuunijärjestelmä ja ikääntymisen vaikutus siihen. Lisäksi tiedotetaan eläinkokeiden aiheista ja sen vaihtoehdoista 3R Competence Network NRW:n ja Pro-Testin tukemana.

Erityistä huomiota kiinnitetään aikuisille ja lapsille suunnattuihin interaktiivisiin aktiviteetteihin. Tarjouksen joukossa on DNA:n eristäminen banaaneista ja mikro-organismien määrittäminen eri alkuperään, kuten älypuhelimiin tai ovenkahveihin. Kohdun sisäänkäyntimallia käytetään havainnollistamaan naisen kiertokulkua ja sukupuolispesifisiä eroja lääketieteessä. Lisäksi esitellään sairauksia kuvaava aivomalli.

Tutkimusesitykset ja luennot

Tutkimusesityksiä pidetään myös Bonnin yliopiston House of Knowledge -rakennuksessa P26 klo 14.30. ja 16.30 Aiheet ja puhujaasiantuntijat ovat:

  • Generationsübergreifende Immunregulation – Jun.-Prof. Swantje Liedmann (14:30 – 15:00 Uhr)
  • KI in der Klinischen Forschung – M.Sc. Marc Vaisband (15:00 – 15:30 Uhr)
  • Femmunity-Studie – M.Sc. Johanna Franz & M.Sc. Pia Grundschöttel (15:30 – 16:00 Uhr)
  • Umwelt & Lifestyle und das Immunsystem – M.Sc. Jacqueline Leidner, M.Sc. Sophie Lindenberg, M.Sc. Nico Henschel (16:00 – 16:30 Uhr)

Tutkimusprojektia tukee Bonnin yliopiston Cluster of Excellence ImmunoSensation2, joka on työskennellyt 1.11.2012 lähtien synnynnäisen immuniteetin tutkimukseen ja jatkuu vuoden 2025 loppuun asti mahdollisella jatkoajalla. Klusterin puhujat ovat prof. Dr. Gunther Hartmann ja prof. tri Waldemar Kolanus. Lisätietoa löytyy nettisivuilta www.immunosensation.de saatavilla.

Eläinkokeet ja vaihtoehdot tutkimuksessa

Nykyinen eläinkokeiden keskustelu osoittaa, että näihin menetelmiin suhtaudutaan tutkimuksessa yhä enemmän kriittisesti. Eläinkokeita pidetään eettisesti ja tieteellisesti vanhentuneina, koska ne eivät usein tuota tuloksia, jotka voitaisiin luotettavasti siirtää ihmisiin. Sen sijaan vaihtoehtoiset menetelmät tarjoavat merkittäviä etuja. Innovatiiviset lähestymistavat, kuten ihmissolujen käyttö tutkimuksessa tai tietokoneavusteiset mallit, nähdään olennaisina vaihtoehtoina, jotka voivat tuottaa tarkempia ja eettisesti perusteltuja tuloksia. Lääkärit vastustavat eläinkokeita.

Menetelmät, kuten in vitro -testit koeputkissa, monielinten sirujen käyttö ja tekniikat, kuten 3D-biotulostus, osoittavat potentiaalin korvata eläinkokeita pitkällä aikavälillä. Tätä kehitystä tukee poliittisten ja tieteellisten yhteisöjen laaja tuki. Saksa on edelläkävijä tämän kaltaisten vaihtoehtoisten menetelmien kehittämisessä Liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö teloittaa.

Vuonna 2015 Saksassa käytettiin eläinkokeissa yli kahta miljoonaa eläintä. Tämä havainnollistaa jännitystä tiedon hankkimisen ja eläinsuojelun välillä. Vaihtoehtojen lisääntyvä etsintä saa laajaa tukea, ja tutkimus- ja teollisuusverkoston kaltaisten hankkeiden, kuten liittovaltion 3R-verkoston, merkitys kasvaa. Verkoston tavoitteena on edistää eläinvapaiden menetelmien kehittämistä ja levittämistä. Uusi rahoituslinja, ValNAM, on tarkoitettu edistämään ihmislähtöisten menetelmien standardointia sääntelyn puitteissa.

Tässä tilanteessa on välttämätöntä, että tiede jatkaa ratkaisujen ja tapojen etsimistä eläinten kärsimyksen minimoimiseksi estämättä kuitenkaan lääketieteen kehitystä. Vaihtoehtoisen tutkimuksen kehitys on siksi valtavan tärkeää, ja se ansaitsee lisähuomiota ja -tukea.