Tulevaisuuden muokkaaminen: Tutkijat vaativat enemmän sidosryhmien sitoutumista!

Tulevaisuuden muokkaaminen: Tutkijat vaativat enemmän sidosryhmien sitoutumista!

9. maaliskuuta 2025 Kölnin yliopiston talous- ja yhteiskuntatieteiden tiedekunta (WiSo) esittelee itsensä johtavana johtamis-, talous- ja yhteiskuntatieteiden instituutiona Euroopassa. Tiedekunnan tavoitteena on kehittää tietoa ja ihmisiä luomaan parempaa maailmaa. Keskeinen huolenaihe on asiaankuuluvan akateemisen tutkimuksen tekeminen, josta on hyötyä sekä opiskelijoille että ulkopuolisille sidosryhmille. WiSo-tiedekunta perustettiin vuonna 1901 kauppakorkeakouluksi, ja se on jatkuvasti laajentanut ohjelmiaan ja tarjoaa nykyään monialaisen alustan tutkimukselle ja opetukselle.

WiSon visioon kuuluu avoimien ja tulevaisuuteen suuntautuneiden opiskelijoiden koulutus sekä heidän toiminnan mitattavissa oleva vaikutus ihmisiin, organisaatioihin ja yhteiskuntaan. Erinomaisen opetuksen lisäksi ammatillinen painopiste on ulkopuolisten sidosryhmien integroiminen tutkimusprojekteihin. Tämä johtuu perinteestä ylläpitää vuoropuhelua eri yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa ja ottaa mukaan heidän näkemyksensä tutkimuksen relevanssin lisäämiseksi. WiSo-tiedekunta toimii siksi tärkeänä toimijana akateemisessa maisemassa ja edistää aktiivisesti tutkimuksen ja käytännön yhteistyötä.

Sidosryhmien osallistuminen tutkimukseen

Merkittävä osa WiSo-tiedekuntaa on keskustelu sidosryhmien sitouttamisen käsitteestä, jonka merkitys kasvaa opetuksen lisäksi myös tutkimuksessa. Eräässä ehdotuksessa tämän sitoumuksen luokittelemiseksi, kuten National Institutes of Healthin tutkimuksessa esitetään, erotetaan muun muassa osallistumattomuus, symbolinen osallistuminen ja sitoutunut osallistuminen. Tämä luokittelu on tärkeä määritettäessä hankkeiden sijaintia sidosryhmien sitoutumisen jatkumossa ja mitattaessa vaikutusta tutkimustuloksiin.

Ulkopuolisten kumppaneiden, kuten Wienin luonnonvara- ja biotieteiden yliopiston ja Wienin kauppakorkeakoulun, tukemien tutkimushankkeiden puitteissa korostetaan tarvetta saada kaikki sidosryhmät mukaan tutkimusprosessin kaikkiin vaiheisiin. Sidosryhmäprosessi sisältää yhteissuunnittelu-, yhteistuotanto- ja yhteisarviointivaiheet, jotka yhdessä varmistavat yhteiskuntaryhmien etujen ja arvojen tehokkaan hallinnan. Lisäksi viitataan haasteisiin, jotka johtuvat riittämättömästä empiirisesta todisteesta sidosryhmien sitoutumisen arvioinnissa.

Käytännön sovellus ja tulevaisuuden näkymät

Toteutettaessa sidosryhmäprosessia, johon osallistui yli 100 sidosryhmää, saatiin käytännön tietoa tehokkaasti talteen. Tämä näkyy raporteissa, jotka edistävät muutosta kohti ilmastoystävällisiä rakenteita ja herättävät ilmastopoliittista keskustelua. Marraskuussa 2022 Itävallan ilmastonmuutospaneeli (APCC) esitteli erityisraportin, joka tiivistää Itävallan ilmastotutkimuksen keskeiset tulokset. Julkaisu on suunniteltu avoimeksi kirjaksi syksylle 2023.

Yhteenvetona voidaan todeta, että sidosryhmien osallistuminen tutkimukseen ei ole vain välttämätöntä WiSo-tiedekunnan oman tieteellisen työn kannalta, vaan sillä voi olla myös merkittävä panos olemassa olevien tutkimustapojen parantamiseen. Tämä luo perustan tieteen ja yhteiskunnan kestävälle integraatiolle, mikä on erityisen tärkeää tällä hetkellä.