Kirjallisuussalonki Landaussa: Azouz Begag puhuu pakosta ja toivosta

Kirjallisuussalonki Landaussa: Azouz Begag puhuu pakosta ja toivosta

Kirjallisuussalonki järjestetään 4.6.2025 Art Nouveau Festival Hallin pienessä salissa Landaussa. Saksalais-ranskalaisen seuran (DFG) Landaun ja Rhein-Pfalzin teknillisen yliopiston (RPTU) romanssien tutkimuksen osaston järjestämä tapahtuma lupaa illan, jossa yhdistyvät kirjallisuus ja tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset. Sisäänpääsy on ilmainen, lahjoitukset ovat tervetulleita.

Illan vieraana on Azouz Begag, tunnettu lastenkirjakirjailija ja taloustieteen tohtori, joka ottaa paikkansa politiikassa entisenä tasa-arvoministerinä. Begag lukee nykyisestä teoksestaan ​​"Né pour partir. Récit de Mamadou, migrant mineur de Guinée". Tämä kirja kertoo nuoren guinealaisen pakolaistarinan ja korostaa siirtolaisten kohtaamia haasteita. Luennon moderaattorina toimii tohtori Margarete Mehdorn, pätevä tulkki.

Näkemyksiä nuorten aikuisten kirjallisuudesta

Begagin ja Mamadou Sowin kirja on valittu Institut français d’Allemagnen (IFA) tukeman Prix des lycéens allesmands -projektin 2024–2025 painokseen. Eri järjestöjen edustajista koostuva valintalautakunta valitsi kolme nuorten aikuisten romaania, joille on ominaista kirjallinen laatu ja temaattisuus. Begagin töiden lisäksi nämä ovat:

• **On ne sépare pas les morts d’amour** von Muriel Zürcher, der eine Geschichte von Liebe und Freundschaft in verfeindeten Wohnvierteln erzählt.
• **Une année pour toujours** von Lucile de Pesloüan, das die emotionale Reise einer 14-jährigen Malou thematisiert.
• **Né pour partir** von Azouz Begag und Mamadou Sow, welches die Migration nach Frankreich durch die Augen eines Jugendlichen schildert.

Nämä romaanit eivät heijasta vain nykyajan nuorisokirjallisuutta, vaan käsittelevät myös ajankohtaisia ​​aiheita, kuten muuttoliikettä, kotoutumista ja ihmissuhteita. Osana hanketta suunnitellaan myös virtuaalisia tapaamisia tekijöiden kanssa edistämään vaihtoa lukijoiden kanssa.

Muuttoliike ja integraatio keskiössä

Kirjallisuussalonki ja esitellyt teokset sopivat laajempaan siirtolais- ja integraatiokeskusteluun. Liittovaltion siirtolais- ja pakolaisviraston (BAMF) vuoden 2006 muuttoliikeraportissa huomautetaan, että maahanmuuttajataustaisten määrä Saksassa on noussut jatkuvasti ensimmäisistä "vierastyöläisistä" nykypäivään. Tätä yhteiskunnallista muutosta tarkastellaan usein kriittisesti joukkoviestimissä ja se muokkaa imagoa maahanmuuttajista ja etnisistä vähemmistöistä.

On myös tärkeää käsitellä maahanmuuttajataustaisten lasten koulutushaittoja. Koulutuspoliittisia toimenpiteitä on siksi harkittava uudelleen tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi. Kirjallisuudella, kuten Kirjallisuussalonissa esitettävillä teoksilla, voi olla ratkaiseva rooli esteiden murtamisessa ja empatian edistämisessä.

Azouz Begagin kirjallisuussalonki ei siis ole vain kulttuuritapahtuma, vaan myös foorumi, jossa keskustellaan monia nuoria ja heidän perheitään koskevista asioista.

Kaiken kaikkiaan Kirjallisuussalonki on tärkeä osoitus kirjallisuuden roolista keskustelussa yhteiskunnallisista asioista ja integraatiosta. Maahanmuuttajien todellisuuksien kokemusten tulisi olla keskeisellä sijalla yleisessä käsityksissä ennakkoluulojen vähentämiseksi ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämiseksi.