Uusi menetelmä lajien tunnistamiseen: Trierin yliopisto mullistaa biologisen monimuotoisuuden!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Trierin yliopisto kehittää tehokasta menetelmää biologisen monimuotoisuuden tutkimukseen mobiili-DNA-analyysin avulla. Onnistuneet testit suoritettu.

Universität Trier entwickelt effiziente Methode zur Biodiversitätsforschung mit mobiler DNA-Analyse. Erfolgreiche Tests durchgeführt.
Trierin yliopisto kehittää tehokasta menetelmää biologisen monimuotoisuuden tutkimukseen mobiili-DNA-analyysin avulla. Onnistuneet testit suoritettu.

Uusi menetelmä lajien tunnistamiseen: Trierin yliopisto mullistaa biologisen monimuotoisuuden!

Trierin yliopiston tutkimusryhmä on kehittänyt innovatiivisen menetelmän biologisen monimuotoisuuden tutkimiseen. Professori Henrik Krehenwinkelin johdolla uusi menetelmä mahdollistaa lajien tunnistamisen nopeasti ja kustannustehokkaasti vesistöistä, kuten joista ja järvistä, ilman monimutkaisia ​​laboratoriotekniikoita. Tämä menetelmä on jo onnistuneesti testattu Ruwer-joessa lähellä Trieriä. Koska biologinen monimuotoisuus vähenee maailmanlaajuisesti, luotettavien menetelmien tarve luonnon muutosten kirjaamiseksi on tullut kiireellisiksi.

Tähän asti tavanomaiset analyysit olivat usein pitkiä, kalliita ja vaativat eläinten vangitsemista tai tappamista. Uusi menetelmä käyttää kannettavia laitteita ja erityisesti kehitettyä testausprotokollaa. Vesi otetaan vesistöstä, suodatetaan ja ympäristön DNA uutetaan suodattimesta. Tämä DNA monistetaan sitten mobiililaitteilla ja analysoidaan nykyaikaisella sekvensserillä. Prosessin ansiosta kalalajit voidaan tunnistaa ilman, että niitä tarvitsee saada kiinni tai loukkaantua.

Osallistuminen luonnon- ja lajiensuojeluun

Tämä kehitys on tärkeä askel luonnon ja lajien suojelun kannalta ja osoittaa, kuinka nykyaikainen teknologia voi edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Uuden menetelmän tulokset sopivat hyvin myös klassisten menetelmien kanssa. Tämä antaa tutkijoille lisää luottamusta tulosten oikeellisuuteen. Trierin yliopisto antaa siten arvokkaan panoksen maailmanlaajuiseen biologisen monimuotoisuuden ja luonnonsuojelun tutkimukseen. Hiljattain julkaistua tutkimusprojektia johtaa professori tri Henrik Krehenwinkel, tavoitettavissa numerosta +49 651 201-4911.

Samaan aikaan Berliinissä on käynnissä pilottihanke biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi. Tämän Reinickendorfin ja Mitten Ihmis- ja ympäristösäätiön toteuttaman hankkeen tavoitteena on luoda ponnahduskivibiotooppeja tärkeimpien viherpolkujen varrelle. Erityistä huomiota kiinnitetään luonnonvaraisten kasvipenkkien, kukkaniityjen ja niin sanotun "PikoParkin" luomiseen, jonka pinta-ala on 300-500 neliömetriä.

Toimenpiteen tavoitteena on yhdistää Berliinin viheralueet ja luoda pakopaikkoja villieläimille. Ponnahduskivibiotoopit koostuvat kuivista kiviseinistä, luonnonvaraisista pensaista ja kuolleesta puusta ja tarjoavat eläimille mahdollisuuden piiloutua, lämmitellä ja nukkua talviunta. Nämä biotoopit eivät ole vain lähellä luontoa, vaan myös vapaasti saavutettavia ja luovat kohtaamispaikkoja kaupunkiväestölle.

Toteutuksessa on mukana monia toimijoita, mukaan lukien harjoittelijat OTA gGmbH:n koulutuskeskuksesta, himmelbeetistä, NaturFreunde e.V.:stä, erilaisista kouluyhteisöistä ja siirtolapuutarhayhdistyksistä. Yhteistyö Luonnontieteellisen museon kanssa mottona ”Monimuotoisuuden ymmärtäminen – luontoon tutustuminen ja kokeminen” edistää myös ympäristökasvatustarjontaa.

Aiheena biologinen monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuus on keskeinen aihe keskusteluissa luonnosta ja ympäristönsuojelusta, ja se kattaa alueen eri elämänmuodot ja on välttämätön planeettamme selviytymiselle. Saksassa on noin 48 000 eläinlajia, 9 500 kasvilajia ja yli 14 000 sienilajia. Biologisen monimuotoisuuden tila on kuitenkin hälyttävä. Raporttien mukaan 35 % eläinlajeista ja 31 % kasvilajeista on uhanalaisia. Maatalouden tehostumisen seurauksena lintukanta maatalousalueilla on puolittunut viimeisen 40 vuoden aikana.

Yhteenvetona voidaan todeta, että biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen on ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutoksen ja maatalouskriisien aiheuttamien haasteiden torjumiseksi. Strategiat, kuten elinympäristön ennallistaminen ja ekologisesti kestävä maan ja veden käyttö sekä suojelualueiden luominen, ovat tärkeitä. Esimerkiksi "vihreä vyö" Saksan liittotasavallan ja DDR:n entisellä rajalla voisi toimia tärkeänä verkostona biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä.

Trierin kehitys ja Berliinin aloitteet ovat selkeitä askelia oikeaan suuntaan suojella ja edistää luonnon monimuotoisuutta kestävästi.

Lisätietoja opinnoista ja projekteista on Trierin yliopiston verkkosivuilla uni-trier.de, senaatin ympäristö-, liikenne- ja ilmastonsuojeluosasto berlin.de ja Goethe-instituutin sivu goethe.de tulla vierailemaan.