Pölyttäjien pelastaminen: Trierin tiedemiehet taistelevat hyönteisten sukupuuttoa vastaan!
Trierin yliopisto osallistuu EU-projektiin BUTTERFLY, jonka tavoitteena on torjua pölyttävien hyönteisten vähenemistä.

Pölyttäjien pelastaminen: Trierin tiedemiehet taistelevat hyönteisten sukupuuttoa vastaan!
Pölyttävien hyönteisten, erityisesti mehiläisten, kimalaisten ja perhosten, määrän väheneminen on vakava uhka maailmanlaajuiselle kasvien lisääntymiselle ja ravintolisälle. EU Horizon -projekti "BUTTERFLY", jossa Trierin yliopisto on mukana, tähtää näihin haasteisiin. Bergenin yliopiston vetämä hanke kokoaa yhteen 24 tiedelaitosta Norjasta ja Kreikasta, jotta he ymmärtäisivät pölyttäjien vähenemisen syitä ja kehittävät tehokkaita toimenpiteitä näiden tärkeiden lajien vahvistamiseksi. Kuten Trierin yliopisto selittää raportissaan, hankkeen nimi "BUTTERFLY" viittaa perhosefektiin, joka havainnollistaa kuinka pienillä muutoksilla voi olla suuria vaikutuksia.
Pölyttävien hyönteisten tärkeyttä korostetaan uudessa toimintaohjeessa, joka korostaa näiden eläinten ja Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) välistä suhdetta. Tämä asiakirja julkaistiin osana YK:n 15. biologista monimuotoisuutta käsittelevää konferenssia. Se korostaa, että pölyttäjät ovat välttämättömiä paitsi ihmiskunnan selviytymiselle myös maan ekosysteemeille. Kaiken kaikkiaan pölyttäjät liittyvät 58:aan 169 kestävän kehityksen tavoitteesta 14:ssä 17:stä, mikä osoittaa niiden keskeisen roolin maailmanlaajuisten kestävyystavoitteiden saavuttamisessa.
Tutkimus ja tieteidenvälisyys
"BUTTERFLY" -tutkimusprojekti yhdistää biologisten ja tieteellisten näkökohtien lisäksi myös tieteenaloja, kuten filosofiaa ja psykologiaa. Trierin yliopiston tri Katharina Schwarz tutkii ihmisten psykologisia motivaatioita valita pölyttäjille sopivia kasveja. Hän arvioi kyselylomakkeita ja tekee tietokonetestejä analysoidakseen psykologisia vaikutuksia käyttäytymiseen. Suunniteltujen kenttäkokeiden tarkoituksena on muuttaa näiden laboratoriotutkimusten tulokset käytännön toteutukseen, jotta saadaan syvemmälle näkemys ihmisen ja luonnon välisistä vuorovaikutuksista.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää tieteellistä vaihtoa eri tieteenalojen välillä. Trierin yliopisto tarjoaa erinomaisen infrastruktuurin ja asiantuntemuksen, joka on olennaista poikkitieteellisessä tutkimustyössä. Hankkeen edistäminen aloitettiin 1. maaliskuuta, ja ensimmäinen sidosryhmien kokous on tarkoitus pitää Pariisissa huhtikuussa.
Kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden toteuttaminen
Euroopan komissio ja liittohallitus ovat ottaneet tehtäväkseen saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, jotka hyväksyttiin vuonna 2015 osana Agenda 2030 -ohjelmaa. Tämä toimintasuunnitelma toimii etenemissuunnitelmana sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristön kestävyyden varmistamiseksi, ja se liittyy ilmastonmuutoksen torjuntatoimien toteuttamiseen. Erityisesti korostetaan johtavien teollisuusmaiden ja nousevan talouden maiden, mukaan lukien G20-maiden, vastuuta, joilla pitäisi olla edelläkävijän rooli tavoitteiden tehokkaassa toteuttamisessa.
Pölyttäjien tukemiseen tähtäävien strategisten lähestymistapojen yhteydessä päätöksentekijöitä kannustetaan sisällyttämään nämä eläimet politiikkaan, joka koskee kestävän kehityksen tavoitteita 2 (nolla nälkä) ja SDG 15 (elämää maalla). Luonnonvaraisten pölyttäjien häviämisen Euroopassa odotetaan kääntyvän päinvastaiseksi joulukuuhun 2025 mennessä osana Safeguard-projektia. Tämä sitoutuminen osoittaa, kuinka syvästi biologisen monimuotoisuuden, pölyttäjien ja hyönteisten suojelun kysymykset liittyvät kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.