Schöninger keihäät: Uusimmat treffit tuovat uutta elämää vanhoihin metsästyslöytöihin!

Schöninger keihäät: Uusimmat treffit tuovat uutta elämää vanhoihin metsästyslöytöihin!

Schöningen, Niedersachsen, erottuu paitsi viehättävänä maisemapaikkana, myös tärkeänä historiallisena kohteena vaikuttavien arkeologisten löytöjensä ansiosta. Etenkin Schöningenin keihäät ovat maailman vanhimpia säilyneitä puisia metsästysaseita. Vasta äskettäin kansainvälinen tutkimusryhmä arvioi näiden kiehtovien esineiden iän uudelleen. Tämä uudelleensuuntautuminen johti korjaukseen 400 000 vuodesta 200 000 vuoteen, millä on ollut syvällinen vaikutus koko metsästyskäytäntöjen ajoittumiseen tuolloin. Kuten Mainzin Johannes Gutenbergin yliopisto raportoi, aiemmat ikäarviot perustuvat vähemmän tarkkoihin kerrosanalyyseihin, kun taas nykyiset havainnot varmistettiin jalostetulla aminohappojen rasemointiprosessilla.

Schöningerin keihäiden tutkimus ja dokumentointi tapahtui ainutlaatuisella, ilmatiiviillä metsästysleirillä, joka oli 10 metriä vedenpinnan alapuolella, kunnes pohjaveden pinta laski. Nämä ihanteelliset säilytysolosuhteet ovat mahdollistaneet 20-25 metsästysaseen luovuttamisen, mukaan lukien jopa kymmenen enintään 2,5 metrin pituista keihästä. Löydökset kuvattiin yksityiskohtaisesti äskettäin Science Advances -lehdessä julkaistussa julkaisussa.

Löytöjen merkitys

Yksi Schöningenin merkittävimmistä löydöistä on strateginen hevosmetsästys. Yhteensä yli 50 hevosta tapettiin, mikä kertoo asukkaiden erittäin erikoistuneista metsästysstrategioista tuolloin. Nämä havainnot eivät korosta vain neandertalilaisten kykyjä, vaan myös ihmisten yhteistyön ja organisoinnin korkeaa laatua 200 000 vuotta sitten. On huomionarvoista, että Schöningenin löydöt luokitellaan keskipaleoliittiseen ja varhaiseen neandertalikausiin, mikä tekee niistä avaimen ihmisten käyttäytymisen evoluutiota ymmärtämisessämme.

Jotkut asiantuntijat pitävät tutkimusta "kokeellisena" ja "kiistanalaisena". Kriitikot, kuten Thomas Terberger ja Jutta Winsemann, suhtautuvat skeptisesti geologisen laskeumamallin heikkouksiin, kun taas toiset, kuten Tobias Lauer, pitävät metodologiaa hyödyllisenä, mutta korostavat, että tietojen kalibrointi on välttämätöntä. Näistä keskusteluista huolimatta jää nähtäväksi, että Schöningenin keihäät ovat maailman vanhimmat täysin säilyneet metsästysaseet.

Paleon: Ikkuna kivikaudelle

Vuonna 2013 avattu paleontutkimusmuseo toimii näiden merkittävien löytöjen maamerkkinä. Zürichin arkkitehtitoimiston suunnittelema futuristinen rakennus kiehtoo kävijöitä laajalla tarjontallaan. Schöningerin keihäiden lisäksi museossa on esillä myös muita sukupuuttoon kuolleita eläinlajeja, kuten miekkahampaisia ​​kissoja ja metsänorsuja. Erikoispiirre on metsänorsun lähes täydellinen luuranko, joka löydettiin vuonna 2017.

Museo ei tarjoa vain kierroksia kaivauspaikalla, vaan kattaa myös tärkeitä aiheita, kuten ilmastonmuutoksen ja geologiset muutokset. Retket voidaan järjestää enintään 25 hengen ryhmille, aikuisten pääsymaksu on 9 euroa (alennettu 6 euroa). Aukioloajat vaihtelevat sesongin mukaan, ja kahvila ja bistro tarjoavat aterioita vieraille.

Kaiken kaikkiaan historiallisten löytöjen ja modernin museon kokonaisuus havainnollistaa Schöningenin merkitystä paitsi alueellisessa, myös maailmanlaajuisessa arkeologiassa. Alue houkuttelee lukuisia vierailijoita, jotka haluavat oppia lisää metsästyskäytännöistä ja ihmisten sosiaalisista rakenteista 200 000 vuotta sitten. äänekäs presse.uni-mainz.de ja buskompass.de Schöningen saattaa tulevaisuudessa saavuttaa jopa maailman kulttuuriperinnön aseman.

Sivusto ei ole vain katsaus ihmiskunnan menneisyyteen, vaan myös elävä osa ihmisen evoluutiotutkimusta ja esi-isiemme ymmärtämistä.