Vaalilaskenta: liittoumat ja kriisit – mikä meitä odottaa vuonna 2025?

Vaalilaskenta: liittoumat ja kriisit – mikä meitä odottaa vuonna 2025?

9. maaliskuuta 2025 liittovaltion vaalikampanja osoittautuu erityisen dynaamiseksi. Ratkaisevat vaalit järjestettiin 23. helmikuuta 2025 sen jälkeen, kun poliittinen maisema oli muuttunut marraskuun 2024 koalition romahtamisen jälkeen. Tämä johti useisiin äänestäjäpäätöksiin, jotka eivät vaikuttaneet pelkästään mielipidemittauksiin viime kuukausina, vaan myös muokasivat Saksan poliittisen keskustelun keskeisiä aiheita.

Helmikuun 26. päivänä RPTU:n Frank Loeb -instituutti järjesti Altes Kaufhaus Landaussa paneelikeskustelun. Tilaisuus oli tärkeä tilaisuus analysoida vaalituloksia ja löytää vastauksia keskeisiin kysymyksiin. Tämä sisälsi äänestäjien päätökset ja niihin vaikuttavat tekijät sekä mahdolliset hallitusvaihtoehdot vaalien jälkeen.

Uuden hallituksen haasteet

Paneelikeskustelussa käsiteltiin useita kriittisiä aiheita. Erityisesti taloudellinen muutosprosessi, ammattitaitoisen työvoiman pula ja geopoliittiset jännitteet, mukaan lukien Ukrainan sota ja Lähi-idän konflikti, keskusteltiin intensiivisesti. Lisäksi mahdollisuus vähemmistöhallitukseen oli avainkysymys, varsinkin kun otetaan huomioon haasteet, jotka uuden hallituksen olisi voitettava.

Keskustelussa osallistuivat tunnetut asiantuntijat: RPTU Kaiserslauternin sisäpolitiikan ja vertailevan hallituksen professori Marcus Höreth ja RPTU Landaun valtiotieteen professori Manuela Glaab ja Frank Loeb -instituutin tieteellinen johtaja. Asiantuntemuksesi pitäisi auttaa luomaan selkeitä näkökulmia nykyiseen poliittiseen tilanteeseen.

Mielipidemittaukset ja mahdolliset hallituskoalitiot

Liittovaltiovaalien alla useat tutkimukset antoivat mielenkiintoisia näkemyksiä kansalaisten poliittisista mieltymyksistä. Forsan 1.10.2024 tekemä kysely osoitti, että 47 % vastaajista ei äänestäisi kansleriehdokasta. Friedrich Merz sai 27 prosenttia ja Olaf Scholz 26 prosenttia äänistä. Tämä mieliala näkyi myös elokuun 2024 lopussa tehdyssä kyselyssä, jossa 50 % vastasi "ei mitään/en osaa" ja sekä Scholz että Merz olivat kumpikin 25 prosentissa.

Lisäksi INSA:n kyselyssä, jossa Markus Söderia pidettiin CDU/CSU:n liittokansleriehdokkaana, havaittiin, että hän sai 37 % äänistä, kun taas 30 % sanoi, että he eivät äänestäisi ehdokasta. Mielipidetutkimukset osoittavat, kuinka epävakaa äänestäjämieliala oli ja puolueita ympäröivät epävarmuustekijät.

Rheinland-Pfalzin yhteydessä nykyistä SPD:stä, FDP:stä ja Alliance 90/The Greensistä koostuvaa hallituskoalitiota ei pidetä enää elinkelpoisena, koska sillä ei ole enää enemmistöä. Tulevaisuuden koalitiomahdollisuuksiin voi vaikuttaa eduskunnan paikkajaon teoreettinen muutos, varsinkin jos puolueet haluavat ylittää viiden prosentin rajan.

Landaun paneelikeskusteluun oli vapaa pääsy, mutta suositeltiin rekisteröitymistä sähköpostitse osoitteeseen fli[at]rptu.de. Tämä kuvastaa Frank Loeb -instituutin sitoutumista yhteiskuntapoliittisen kehityksen tieteelliseen analysointiin ja poliittisen koulutuksen edistämiseen.

Kaiken kaikkiaan on selvää, että vuoden 2025 liittovaltiovaalien edeltävälle ja jälkeiselle poliittiselle maisemalle on ominaista erilaisia ​​mielipiteitä, epävarmuustekijöitä ja merkittäviä haasteita, jotka vaikuttavat pysyvästi tulevien kuukausien keskusteluihin.