Uusi observatorio: Valheet Internetissä vaarantavat demokratiamme!

Uusi observatorio: Valheet Internetissä vaarantavat demokratiamme!

19. maaliskuuta 2025 Saarlandin yliopistossa avattiin uusi verkkopolitiikan observatorio. Aloitteen tavoitteena on tarkastella kattavasti poliitikkojen Internetissä levittämien valheiden ja väärien lausuntojen pitkäaikaisia ​​seurauksia. Rosa M. Navarrete johtaa observatoriota, jota tukevat Alex Hartland ja Giuseppe Carteny. Tämä uusi tutkimuslaitos on osa Interdisciplinary Institute for Social Informatics (I2SC) -instituuttia.

Historiallisesti aikaisemman tutkimuksen painopiste on ollut digitaalisen tilan poliittisten toimien lyhyen aikavälin analyyseissä. Internetin poliittisen toiminnan pitkän aikavälin seurauksia ei kuitenkaan ole toistaiseksi tutkittu. Uuden tutkimuslaitoksen havainnot osoittavat jo, että tyytyväisyys yhteiskunnan demokratiaan on lievässä laskussa. Huolestuttavaa on se, että disinformaatio näyttää normalisoivan sosiaalisesti ei-hyväksyttävää kieltä ja käyttäytymistä. Nämä havainnot ovat yhtäpitäviä Bertelsmann-säätiön tutkimuksen tulosten kanssa.

Disinformaatio yhteiskunnallisena ongelmana

”Insecure Public” -nimisen tutkimuksen mukaan 84 prosenttia saksalaisista pitää tarkoituksellisesti väärän tiedon levittämistä suurena tai erittäin suurena ongelmana yhteiskunnalle. Lisäksi 81 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että disinformaatio on uhka demokratialle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Bertelsmann-säätiön toimitusjohtaja Daniela Schwarzer korostaa, että disinformaatiolla pyritään nimenomaan vaikuttamaan vaaleihin ja horjuttamaan luottamusta poliittisiin instituutioihin ja mediaan.

Yli 90 prosenttia vastaajista uskoo, että disinformaation lähettäjillä on tarkoitus vaikuttaa kansalaisten poliittisiin mielipiteisiin. Erityisen huolestuttavaa on, että 86 prosenttia kyselyyn vastanneista on vakuuttuneita siitä, että disinformaation tarkoituksena on vaikuttaa vaalien tulokseen. Lisäksi disinformaatioon liitetään usein kiistanalaisia ​​kysymyksiä, kuten maahanmuutto, terveys, sota ja ilmastokriisi.

Globaali näkökulma disinformaatioon

Toinen tärkeä näkökohta numeroon on Kansainvälisen tiedon ja demokratian seurantakeskuksen globaali raportti, joka julkaistiin 15.1.2025. Tämä raportti tarkastelee tietoekosysteemien ja demokratian välisiä vuorovaikutuksia ja perustuu yli 1600 lähteen analyysiin. 60 asiantuntijaa, mukaan lukien professori Matthias Kettemann Innsbruckin yliopistosta, osallistui tähän kattavaan tutkimukseen.

Huolimatta laajalle levinneestä disinformaatiosta, raportti ei löytänyt empiiristä näyttöä siitä, että disinformaatio vahingoittaisi suoraan demokratiaa. Pikemminkin analyysi osoittaa, että diskurssi diskurssista synnyttää usein epäluottamusta mediaa kohtaan. Lisäksi kritisoidaan tietoja kerääviä yrityksiä, koska se palvelee ensisijaisesti taloudellista menestystä ja globaaleista sääntelytoimista ja tutkimusnäkymistä on pulaa etenkin globaalissa etelässä.

Observatorion havainnot ja tutkimukset osoittavat selvästi, että disinformaatio muodostaa monenlaisia ​​haasteita demokratialle. Poliittiset puolueet näyttävät käyttävän petosta strategisena välineenä, ja äänestäjien harhaanjohtamisen riskit näyttävät olevan mahdollisia hyötyjä pienemmät. I2SC:n tulisi siksi kehittää strategioita demokratian vahvistamiseksi ja disinformaation käsittelyn parantamiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että on selvää, että aikana, jolloin digitaalinen viestintä on kaikkialla, disinformaation pitkän aikavälin seurausten tutkiminen on äärimmäisen tärkeää. Saarlandin yliopiston uudet havainnot voivat auttaa löytämään tapoja torjua väärän tiedon vaaroja ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan.

Lisätietoja disinformaatiotutkimuksen uusimmasta kehityksestä on osoitteessa uni-saarland.de, bertelsmann-stiftung.de ja uibk.ac.at.