Tutkimus osoittaa: Heinänuha-nenäsumute suojaa SARS-CoV-2:lta!

Tutkimus osoittaa: Heinänuha-nenäsumute suojaa SARS-CoV-2:lta!

Allergiaa estävää nenäsumutetta atselastiinia koskeva tutkimus osoittaa lupaavia tuloksia COVID-19:n ehkäisyssä. Nykyisessä kliinisessä tutkimuksessa Saarlandin yliopiston ryhmä on osoittanut, että antiallerginen nenäsumute, jonka vaikuttava aine on atselastiini, voi vähentää merkittävästi SARS-CoV-2-infektioiden riskiä. Nämä tulokset julkaistiin tunnetussa erikoislehdessä JAMA sisätauti julkaistu.

Satunnaistettuun, kaksoissokkoutettuun ja lumekontrolloituun tutkimukseen osallistui 450 tervettä osallistujaa. Nämä jaettiin kahteen ryhmään: 227 henkilöä sai atselastiininenäsumutetta kolme kertaa päivässä 56 päivän ajan, kun taas 223 osallistujaa sai lumelääkettä. Tulokset ovat merkittäviä: atselastiiniryhmässä vain 2,2 prosenttia sai tartunnan, kun taas kontrolliryhmässä tartuntaprosentti oli 6,7 prosenttia. Infektiot varmistettiin PCR-testeillä.

Tutkimuksen tulokset ja vaikutukset

Pienemmän infektioasteen lisäksi atselastiiniryhmässä havaittiin myös vähemmän oireenmukaista SARS-CoV-2:n etenemistä ja pienempi määrä hengitystieinfektioita. Vain 1,8 prosenttia atselastiiniryhmän osallistujista oli saanut rinovirustartunnan, kun taas kontrolliryhmässä 6,3 prosenttia. Nämä tulokset tukevat aiempia in vitro -tutkimuksia, jotka osoittavat atselastiinin antioksidanttisia vaikutuksia SARS-CoV-2:ta ja muita hengitystieviruksia vastaan.

Professori Bals, yksi johtavista tutkijoista, sanoi, että tulokset tarjoavat valtavan potentiaalin seurantatutkimuksiin. Hän suosittelee nenäsumutetta erityisesti riskiryhmille, korkean ilmaantuvuuden vaiheissa tai matkoilla. Nenäsumutetta on käytetty vuosikymmeniä allergisen nuhan hoitoon, ja sillä voi nyt olla tärkeä rooli myös COVID-19:n ehkäisyssä.

Opintojen tausta ja metodologia

Maaliskuusta 2023 heinäkuuhun 2024 suoritetun tutkimuksen tavoitteena oli määrittää atselastiinin tehokkuus ja turvallisuus SARS-CoV-2-infektioiden ehkäisyssä. Osallistujat rekrytoitiin Saarlandin yliopistollisesta sairaalasta ja he saivat joko atselastiinia (0,1 %) tai lumelääkettä. Päätulokset ja toissijaiset päätepisteet kerättiin nenäsumutteen todellisen tehokkuuden arvioimiseksi.

PCR-varmistettujen SARS-CoV-2-infektioiden ilmaantuvuus oli merkitsevästi pienempi atselastiiniryhmässä kuin lumeryhmässä. Viisi tapausta (2,2 %) kirjattiin atselastiiniryhmässä, kun taas 15 tapausta (6,7 %) esiintyi lumeryhmässä. Tämä vastaa todennäköisyyssuhdetta 0,31, mikä korostaa nenäsumutteen suojaavaa vaikutusta. Tutkimuksen katsotaan olevan ensimmäinen, joka osoittaa atselastiinin ennaltaehkäisevän suojaavan vaikutuksen todellisessa käyttöskenaariossa.

Tämän tutkimuksen tulokset eivät ole pelkästään akateemista mielenkiintoa, vaan ne osoittavat myös onnistunutta yhteistyötä akateemisen tutkimuksen, teollisuuden ja julkisen terveydenhuollon välillä Saarlandin alueella. Azelastiini voisi siksi olla arvokas lisä olemassa oleviin COVID-19-ehkäisymenetelmiin.