Uusi kausi Agree to Disagree: Tiede kohtaa kiistanalaisia ​​aiheita!

Uusi kausi Agree to Disagree: Tiede kohtaa kiistanalaisia ​​aiheita!

"Agree to Disagree" -tiedesarjan uusi kausi alkaa 2.6.2025 artemediakirjastossa. Professori Dr. Sarjan moderaattorina toimii Bertolt Meyer, Chemnitzin teknillisen yliopiston työ-, organisaatio- ja yrityspsykologian professuuri. Se on tunnettu siitä, että eri näkökulmia edustavat tutkijat voivat keskustella kunnioittavasti. Uusi kausi esittää seitsemän uutta jaksoa, jotka käsittelevät sosiaalisesti tärkeitä aiheita.

Aiheina ovat "Onko esoterisuus vaarallista?", "Masennus: taipumus tai ympäristövaikutukset?" ja "Migration: Mitä kulttuurinen monimuotoisuus merkitsee yhteiskunnalle?" Sarja on osoittautunut erityisen menestyksekkääksi: vuonna 2023 se palkittiin "Buzzy Award" -palkinnolla parhaasta dokumenttielokuvasta Seattlessa järjestetyssä World Congress of Science & Factual Producers -tapahtumassa. Lisäksi tuotantoa on jatkettu jo toisella kaudella, mikä korostaa aiheiden jatkuvaa ajankohtaisuutta ja sisältöön tähän mennessä saatua positiivista palautetta.

Aiheiden moninaisuus ja monitieteinen keskustelu

Sarjan uudet jaksot kattavat monenlaisia ​​aiheita, mukaan lukien "CO₂:n varastointi: ilmastonpelastaja vai viherpesu?" Tämä valikoima heijastelee ajankohtaisia ​​haasteita ja keskusteluja, joista tulisi keskustella yhteiskunnassa. Toukokuussa 2023 julkaistun sarjan ensimmäinen jakso, joka käsittelee Chemnitzin teknillisen yliopiston robotiikan tutkimusta, käsitteli provosoivia kysymyksiä automaatiosta ja sen vaikutuksista työpaikkoihin. Useat asiantuntijat kertoivat mielipiteensä, mukaan lukien prof. tri Ulrike Thomas.

"Agree to Disagree" -sarja sisältää videomuodon lisäksi myös vieraiden tutkimuskohteita käsittelevän "People of Science" -podcastin. Bertolt Meyer korostaa, että sarjan tavoitteena on näyttää tieteellisten löydösten moninaisuus ja havainnollistaa tieteen prosessiluonnetta. Erilaisten näkemysten sisällyttäminen perustuu periaatteeseen, että tieteelliset keskustelut on mahdollista saada laajalle yleisölle ja siten edistää tieteellistä viestintää.

Tiedeviestinnän rooli

Tiedeviestinnän merkitys on kasvanut merkittävästi koronapandemian aikana. On selvää, että informaatiovaje ja väärän tiedon leviäminen ovat haaste yhteiskunnalle. Tämä liittyy pyrkimykseen erottaa enemmän journalismin ja PR:n välillä tiedon laadun varmistamiseksi. Yliopistojen ja tiedotusvälineiden on huolehdittava siitä, että tieteellinen tieto välitetään uskottavasti ja akateemisesti, jotta yleisön luottamus säilyy.

MIT:n tutkimus osoittaa hämmästyttävällä tavalla, että väärällä tiedolla sosiaalisilla alustoilla saavutetaan suurempi kattavuus kuin oikealla tiedolla, mikä korostaa entisestään korkealaatuisen tiedeviestinnän tarvetta. Tiedeviestinnässä on ratkaisevan tärkeää paitsi tiedon, myös läpinäkyvän tiedon tarjoaminen epävarmuuksista ja ristiriitaisuuksista.

Rakenteiden luomista ja toimittajien edistämistä tiedeviestinnän välittäjinä voitaisiin pitää tehokkaina toimenpiteinä tiedon levittämisen pätevöittämiseksi ja parantamiseksi. Tiedemiehet eivät yksin saa olla vastuussa julkisesta viestinnästä, etenkään silloin, kun se voisi vaarantaa tiedon levittämisen laadun. Tältä osin on olemassa selkeä toiminnan tarve, jota voidaan tukea erilaisilla akateemisilla ja media-aloitteilla.

Kaiken kaikkiaan "Agree to Disagree" -sarja ei ainoastaan ​​havainnollista tieteellisen keskustelun monimuotoisuutta, vaan heijastelee myös haasteita, jotka tieteellisen viestinnän on voitettava nykypäivän tietoyhteiskunnassa. Kyky keskustella kunnioittavasti erilaisista mielipiteistä ja viestiä tieteellisistä tuloksista ymmärrettävällä tavalla on välttämätöntä yhteiskunnan ja poliittisen keskustelun tulevaisuuden kannalta.

Lisätietoja uudesta "Agree to Disagree" -kaudesta on osoitteessa TU Chemnitz, kun IDW verkossa tarjoaa yleiskatsauksen sarjan onnistuneesta julkaisusta. Yksityiskohtaiset näkökohdat tiedeviestinnästä ja sen haasteista esitetään artikkelissa bpb.de keskusteltu.