Renate Aris puhuu vastuullisuudesta ja ihmisyydestä TUD:ssa!

Renate Aris puhuu vastuullisuudesta ja ihmisyydestä TUD:ssa!

20. toukokuuta 2025 Renate Aris, viimeinen holokaustista selvinnyt Dresdenissä, puhuu liikuttavasta elämäntarinastaan ​​Dresdenin teknisessä yliopistossa (TUD). Tapahtuma alkaa klo 18.00. ja mukana tulee simultaani englanninkielinen käännös. Natsiaikana syntynyt Renate Aris yhdistää muistonsa tästä synkästä aikakaudesta kiireelliseen vetoomukseen vastuun, moraalisen rohkeuden ja inhimillisyyden puolesta. TUD isännöi hänen kanssaan keskustelua marraskuussa 2024, joka myös sai erittäin hyvän vastaanoton. Kiinnostuneita kehotetaan ilmoittautumaan. Tarkka paikka ilmoitetaan sitten.

Tämä tapahtuma on osa Jewish Campus Week 2025 -tapahtumaa, joka järjestetään 19.-25. toukokuuta yli 15 yliopistossa Saksassa. Sen tavoitteena on tehdä juutalainen elämä näkyväksi ja luoda tiloja avoimelle vaihdolle. Muita TUD:n tapahtumia ovat 21. toukokuuta järjestettävä työpaja aiheesta "Antisemitismi ja antifeminismi – historialliset ja ideologiset sotkeutumiset" ja "Turvallinen tila" juutalaisille opiskelijoille 22. toukokuuta, molempien johtamia asiantuntijoita ja yhdistyksiä, kuten Keshet e.V. ja Keski-Saksan juutalaisten liitto.

Renate Aris: Muistojen ääni

Renate Aris, joka pakeni karkotuksesta Theresienstadtiin lapsena, on yksi Saksin viimeisistä holokaustista selviytyneistä. Hän on tehnyt vahvan julkisen sitoutumisen natsimenneisyyden hyväksymiseen. Äskettäisessä haastattelussa hän sanoi, että ei riitä, että vain puhumme näistä asioista tammikuun 27. päivänä, kansainvälisenä holokaustin muistopäivänä. Hänen mielipiteensä vahvisti hänen osallistumisensa mielenosoituksiin äärioikeistoa vastaan. Hänen kokemuksensa todistus on hänelle erityisen tärkeä.

Haastattelussa hänen Chemnitzin asunnossaan Saksan liittopäivien holokaustin muistotunnin ohjelma sohvapöydällä makaamassa osoitti hänen jatkuvasta sitoutumisestaan ​​muistokulttuuriin. Aris selittää, että holokaustista jakamista ei pidä varata vain selviytyneille, vaan myös nuorempien sukupolvien on otettava vastuu. Tämä asenne on erityisen tärkeä tilanteessa, jossa holokaustia ja natsien menneisyyttä suhteutetaan yhä enemmän, myös AfD:n kaltaisten poliittisten liikkeiden toimesta.

Muistelukulttuurin haasteet

Keskustelu menneisyyden ja muistokulttuurin hyväksymisestä Saksassa on monimutkaista. Taiteilijat, kuten Moshtari Hilal ja Sinthujan Varatharajah, ovat äskettäin ehdottaneet termin "natsitaustaiset ihmiset" käyttöön ottamista natsihallinnon jälkeläisten vastuusta. Tämä keskustelu osoittaa, kuinka valtaa tulkita natsien menneisyyttä neuvotellaan uudelleen maahanmuuton jälkeisessä yhteiskunnassa. Historiallisesti tällaisia ​​keskusteluja käytiin usein "saksalaisen alkuperän" kollektiivissa.

Keskeisiä kysymyksiä muisto-kulttuuritaisteluissa on noussut esiin 1980-luvulta lähtien, esimerkiksi historioitsijoiden kiistaa tai teatterissa tapahtuvaa historian käsittelyä vastaan ​​suunnatuissa protesteissa. Myös antisemitismiä ja historian unohtamista on yhä enemmän heijastettava maahanmuuttajiin. Kriittiset äänet, kuten Naika Foroutanin, vaativat osallistavaa muistokulttuuria, jonka pitäisi vetoaa kaikkiin yhteiskunnan jäseniin ja korostaa historian universaalia merkitystä.

Tuleva Renate Arisin luento Dresdenin teknillisessä yliopistossa tarjoaa paitsi katsauksen hänen henkilökohtaiseen kokemukseensa, myös kutsun avoimeen keskusteluun vastuullisuudesta ja muistin aiheista tämän päivän yhteiskunnassamme.

Lisätietoja ja tilaisuuksiin ilmoittautuminen saa suoraan Anja Wiedeltä.

Lisätietoja voit lukea raporteista osoitteesta TU Dresden, Vapaa lehdistö ja bpb vierailla.