Perinne vaarassa: Kuka muu tuntee Steigerliedin juhliessaan?

Perinne vaarassa: Kuka muu tuntee Steigerliedin juhliessaan?

12.9.2025 Steigerliedin syvälle juurtunut perinne tulee jälleen nähtäväksi kaivospääkaupunki Freibergissä. Josephine Ludwig, geoteknisen tekniikan, kaivostoiminnan ja geoenergiajärjestelmien seitsemännen lukukauden opiskelija, kuvailee, kuinka laulusta tulee yhteisöllinen kokemus keskiyön juhlissa. Musiikkijärjestelmä hiljenee ja laulu alkaa: "Der Steiger". Tämä perinne ei vain sinetöi opiskelijoiden yhteyttä kaivoshistoriaan, vaan säilyttää myös osan kulttuuriperinnöstä.

Entinen kaivosinsinööri Wolfgang Gaßner koki myös Steigerliedin sosiaalisen ja yhdistävän vaikutuksen. Pitkäaikaisena kiipeilijänä ja historiallisen Freibergin kaivos- ja rautatyöläisten yhdistyksen jäsenenä hän pohti paljon laulun merkitystä kaivostyöläisille. Mielenkiintoista on, että Gaßner toteaa, että yhä harvemmat ihmiset, mukaan lukien nuoret opiskelijat, tuntevat perinteiset laulut. He ovat usein epävarmoja sanoituksesta, mikä tarkoittaa, että laulu on laulettu, mutta sitä ei elätä kokonaan.

Steigerliedin alkuperä ja levinneisyys

Steigerlied on saanut alkunsa saksalaisista Erzgebirge-kansanlauluista, ja se voi muistella jälkiä 1500-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Ensimmäinen dokumentoitu maininta tapahtui vuonna 1678 Saksin vaaliruhtinas Johann Georg II:n kunniaksi järjestetyn juhlan aikana Schneebergissä. Sittemmin laulu on levinnyt kaikille Saksan kaivosalueille ja on edelleen hymni kaivostyöläisten keskuudessa.

Steigerliedistä on kaksi pääversiota: Freiberg-versio Itä-Saksasta ja Clausthal-versio Ruhrin alueelta. Molemmat versiot sisältävät alueellisia muunnelmia ja lisäjakeita, jotka on kirjoitettu eri ammattiryhmille, kuten sulattoille tai geologeille. Tämä perinne mukauttaa säkeet eri ammattien kunniaksi on erityisen tärkeä kaivoselämässä.

Steigerlied aineettomana kulttuuriperintönä

Vuonna 2019 jätettiin hakemus Steigerliedin lisäämiseksi Saksan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Tämä hakemus kohtasi kiistaa erityisesti Ruhrkohle-Musik e.V. ja Saksin osavaltion kaivostyöläisten, sulattajien ja squires'in yhdistysten yhdistykset koskien tunnustettavaa versiota. Lopulta Clausthal-versio sisällytettiin Nordrhein-Westfalenin osavaltion aineettoman kulttuuriomaisuuden luetteloon 17.4.2020.

Opetusministerikokous päätti 15.3.2023 sisällyttää steigerliedien laulun valtakunnalliseen aineettoman kulttuuriperinnön listaan. Tämä päätös korostaa laulun tärkeää roolia kaivosperinteessä ja osoittaa, kuinka se elää edelleen aktiivisilla kaivosalueilla sekä entisillä kaivosalueilla. Jokaisella Steigerliedin toistolla siirretään perinteisiä kaivosarvoja ja tutkitaan kuinka laulu resonoi myös kaivosalueiden ulkopuolella.