Chemnitzin teknillinen yliopisto aloittaa uuden vetyteknologian maisterintutkinnon – tulevaisuus on turvattu!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Talvilukukaudesta 2025/2026 alkaen Chemnitzin teknillinen yliopisto aloittaa vetyteknologian maisterintutkinnon kattamaan ammattitaitoisen työvoiman tarpeen.

Ab Wintersemester 2025/2026 startet die TU Chemnitz einen Master in Wasserstofftechnologien zur Deckung des Fachkräftebedarfs.
Talvilukukaudesta 2025/2026 alkaen Chemnitzin teknillinen yliopisto aloittaa vetyteknologian maisterintutkinnon kattamaan ammattitaitoisen työvoiman tarpeen.

Chemnitzin teknillinen yliopisto aloittaa uuden vetyteknologian maisterintutkinnon – tulevaisuus on turvattu!

Chemnitzin teknillinen yliopisto tarjoaa uuden akkreditoidun vetyteknologian maisteriohjelman talvilukukaudella 2025/2026. Ohjelman tavoitteena on vastata kasvavaan vetytalouden ammattitaitoisten työntekijöiden kysyntään. Tämä vaihe tulee aikaan, jolloin Chemnitzin teknillisen yliopiston polttokennojen ja vetyteknologian tutkimus on jo edistynyt voimakkaasti. Kurssi keskittyy vetytalouden eri näkökohtiin, mukaan lukien vedyn tuotanto, varastointi, kuljetus ja käyttö. Tekniset näkökohdat, erityisesti polttokenno- ja elektrolyysikomponenttien osalta, ovat keskeisiä aiheita opetussuunnitelmassa.

Tässä maisteriohjelmassa opiskelijat hankkivat syvällistä tietoa komponenttien rakentamisesta, suunnittelusta ja integroinnista. Käytännön kokemusta tulisi hankkia kokeellisilla tutkimuksilla nykyaikaisilla testipenkeillä. Oppimisprosessin tueksi on saatavilla myös avoimen lähdekoodin tutkimusalustoja polttokenno- ja elektrolyysijärjestelmille. Opetussuunnitelmaan sisältyy myös aiheita, kuten kestävä sähköenergian tuotanto ja energian varastointitekniikat. Sekä kansallisesti että kansainvälisesti ennustetun korkean ammattitaitoisen työvoiman kysynnän kattamiseksi opetussuunnitelmassa on 14 pakollista moduulia, joista kahdeksan liittyy vetyyn. Toimitusjohtaja HZwo e. V. on jo korostanut olemassa olevaa tarvetta päteville insinööreille.

Valmistautuminen vetytalouteen

Pakollisten moduulien lisäksi opiskelija voi valita neljä 19 valinnaisesta moduulista. Erityisen huomionarvoinen on moduuli "Käytännön ongelmia vetyteknologiassa", joka mahdollistaa vaihdon yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Tämä teorian ja käytännön sovellusten yhdistelmä antaa opiskelijoille vankan perustan tulevalle uralleen vetyteollisuudessa. Tutkinto-ohjelman akkreditointiprosessi on melkein valmis ja Chemnitzin teknillinen yliopisto näkee olevansa hyvässä asemassa aloittaakseen talvilukukaudella 2025/2026.

Tarve tarjota teknisten korkeakoulujen vetyteknologian alalla koulutusta perustuu nykyiseen markkinakehitykseen. Vedyn kysynnän odotetaan nousevan pilviin vuoteen 2050 mennessä, erityisesti maakaasun korvaajana ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Tässä yhteydessä liittohallitus on ennustanut, että 50-70 % vedyn tarpeesta on katettava tuonnilla vuoteen 2030 mennessä. Vedyn nykyinen tuotantokapasiteetti Saksassa on kuitenkin riittämätön. Nykyiset vedyn tuotantotekniikat eivät ole vain liian kalliita, mutta niitä ei myöskään ole suunniteltu teolliseen massatuotantoon.

Vedyn tuotannon haasteita ja innovaatioita

Olennainen osa ratkaisua voisi olla Reference Factory.H2, jonka Fraunhofer Institutes IWU ja IPT perustivat vuonna 2022. Tämän aloitteen tavoitteena on alentaa vetyjärjestelmien tuotantokustannukset 20 prosenttiin tämän päivän kustannuksista vuoteen 2027 mennessä. Tutkimuksen ja teollisuuden tiiviin yhteistyön tärkeyttä korostetaan. Referenssitehdas on integroinut jo 25 yritystä, mukaan lukien Schaeffler Group ja Spreckelmeyer GmbH. Fraunhofer Hydrogen Network ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä voidaan saavuttaa 10 miljardin euron vuotuinen arvo, joka voi nousta 32 miljardiin euroon vuoteen 2050 mennessä.

Ratkaiseva askel vedyn tuotannossa oli erilaisten prosessien kehittäminen kustannustehokkaiden ja ympäristöystävällisten vaihtoehtojen löytämiseksi. Tämä sisältää elektrolyysin, jossa vetyä voidaan tuottaa ilman päästöjä, jos käytetään uusiutuvaa energiaa. Fraunhofer IKTS:n tutkijat työskentelevät uusien materiaalien ja prosessien parissa tehokkuuden lisäämiseksi. Innovatiiviset lähestymistavat, kuten fotokatalyyttinen vedenjako, tarjoavat myös potentiaalia, vaikka kokonaishyötysuhde on tällä hetkellä alhaisempi kuin muilla menetelmillä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Chemnitzin teknillisen yliopiston tuleva maisteriohjelman käyttöönotto edustaa ratkaisevaa kehitystä ammattitaitoisen työvoimapulan ja vetytalouden teknologisen kehityksen kannalta. Vety on lupaavana teknologiana keskeinen rooli energiasiirtymässä, kuten nykyiset markkinatutkimustulokset osoittavat. Tämä ala vaatii kestävää ja innovatiivista lähestymistapaa vastatakseen tuleviin haasteisiin.

Saat lisätietoja vetyteknologioista ja niiden vaikutuksista lukemalla raportin osoitteesta TU Chemnitz, Fraunhofer ja Fraunhofer IKTS katso.