Kemian huippukokous Lindaussa: Nobel-palkinnon saajat ja nuoret kyvyt yhdessä!

Kemian huippukokous Lindaussa: Nobel-palkinnon saajat ja nuoret kyvyt yhdessä!

8. heinäkuuta 2025 Lindaussa pidettiin tärkeä kemian huippukokous, johon osallistui yli 30 Nobel-palkinnon voittajaa ja noin 600 nuorta tiedemiestä eri puolilta maailmaa. Tämä 4. heinäkuuta tähän päivään asti kestänyt tapahtuma tarjoaa nuorille tutkijoille erinomaisen alustan saada yhteyttä johtaviin tutkijoihin ja muodostaa arvokkaita verkostoja. Dr. Aleksandar Zivkovic CAU:n epäorgaanisen kemian instituutista korostaa, että ajatusten vaihto tunnettujen tutkijoiden kanssa on etuoikeus.

Zivkovic on erikoistunut sellaisten tietokonemallien kehittämiseen, joita käytetään simuloimaan ja parantamaan materiaaleja, joilla on tietyt kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet. Toinen osallistuja, Sourjya Mal CAU:n Otto Diels Institute for Organic Chemistry -instituutista, tutkii uusia menetelmiä hiili-vetyyhdisteiden modifioimiseksi. Erityisen ilahduttavaa Malille oli tilaisuus puhua yhden tulevan kemian Nobel-palkinnon saajan, John Jumperin kanssa.

Kova kilpailu osallistuminen

Mahdollisuus osallistua tähän tärkeään tapaamiseen on erittäin kilpailullinen: kukin yliopisto saa nimetä vain kaksi henkilöä. Professori Dr. Manuel von Gemmeren korostaa näiden kutsujen suurta merkitystä CAU:lle ja sen nuorisosektorille. Kutsuttujen joukossa on Meike Rudolph, joka työskentelee heikommassa asemassa olevien ryhmien integroimiseksi työmarkkinoille. Hänen tutkimuksensa on osoittanut, että Covid-19-pandemia on tuonut positiivisia muutoksia naisille työmarkkinoilla ja hän odottaa konferenssin antavan lisäpotkua heidän uralleen.

Kemiallisen tutkimuksen kontekstissa vuoden 2024 kemian Nobel-palkinto myönnettiin David Bakerille, Demis Hassabisille ja John M. Jumperille. Palkinto myönnettiin heidän ratkaisevasta panoksestaan ​​proteiinien rakenteen ja toiminnan analysoinnissa tekoälyn avulla. Nämä löydöt mahdollistavat uusien proteiinien synteettisen luomisen, joita käytettiin esimerkiksi koronaviruksen löytämiseen. Proteiinit, joita pidetään elämän rakennuspalikoina, suorittavat tärkeitä toimintoja soluissamme energiansyötöstä signaalin siirtoon.

Tekoälyn rooli

Baker kehitti tietokoneohjelman "Rosetta", joka loi ensimmäisen keinotekoisen proteiinin vuonna 2003. Baker ja hänen tiiminsä loivat myös biosensorin, joka hehkuu, kun se joutuu kosketuksiin Sars-CoV-2:n kanssa. Lisäksi Demis Hassabis ratkaisi proteiinin taittamisen pulman tekoälyohjelmallaan ”Alphafold”. Alphafold teki ennätyksen CASP-proteiinirakenteen ennustushaasteessa vuonna 2018. Alphafoldin toinen versio, joka julkaistiin vuonna 2020, ylitti kaikki aiemmat ohjelmat. Kritiikkiä kuitenkin esitetään, koska viimeisin versio, Alphafold 3, ei ole enää julkisesti saatavilla, mikä voi haitata tämän alan tutkimusta.

Tieteellisen kehityksen osalta on tärkeää mainita, että tähän mennessä tunnetaan noin 200 miljoonaa proteiinia, joiden rakenne ja laskostuminen ovat pysyneet mysteerinä pitkään. Aminohapposekvenssin ja proteiinin kolmiulotteisen rakenteen välinen yhteys, joka on ratkaisevan tärkeä sen toiminnalle, selvisi ratkaisevasti Bakerin, Hassabiksen ja Jumperin työssä. Tämä tutkimus on avainasemassa proteiinisuunnittelun nykyisissä haasteissa, joita tietokoneiden käyttö on mullistanut viime vuosikymmeninä. Vuoden 2024 Nobel-palkinnon saajat ovat edistyneet merkittävästi aminohapposekvenssin ja halutun proteiinirakenteen välisen suhteen selvittämisessä, mikä merkitsee käännekohtaa kemiantutkimuksessa.

Lindaun kemian konferenssi ei toimi vain foorumina kemian ajatusten ja kehityksen vaihtamiselle, vaan myös siltana tulevaisuuden ja nykyisen tiedesukupolven välillä, jonka Nobel-palkinnon saajien tutkimustulokset mahdollistavat.