Rauha oikeuden kautta: Luento kritisoi sukupuolten eriarvoisuutta

Rauha oikeuden kautta: Luento kritisoi sukupuolten eriarvoisuutta

11. kesäkuuta 2025 pidetään Simone Wisotzkin luento osana Lyypekin yliopiston Studium Generalea. "Miksi rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta pitää keskustella sukupuolinäkökulmasta" otsikolla luento käsittelee rauhan tämänhetkisiä olosuhteita ja rakenteita. Luento alkaa klo 19.15. IMGWF/ZKFL:n luentosalissa, Königstraße 42, Lyypekki. Pääsy on ilmaista eikä vaadi rekisteröitymistä.

Tapahtuma on osa luentosarjaa, jossa käsitellään rauhan monimutkaisia ​​näkökohtia. Professorien Christina Schüesin, Cornelius Borckin, Christoph Rehmann-Sutterin ja tohtori Birgit Stammbergerin järjestämän ohjelman tavoitteena on tarkastella rauhan teoreettisia ja käytännön näkökulmia. Muita Studium Generalen päivämääriä ovat luennot sellaisista aiheista kuin "Rauha versus turvallisuus?" ja "Rauhan muokkaaminen – mutta miten?".

Naisten rooli rauhanprosesseissa

Wisotzkin luento pohtii myös laajempaa feminististä rauhanpolitiikkaa, joka ajaa oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa kaikille ihmisille alkuperästä, sukupuolesta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Feministit ulottuvat eri ulottuvuuksiin murtaakseen rauhan saavuttamisen rakenteellisia esteitä ja edistääkseen väkivallattomuutta. Aloite on erityisen tärkeä, koska historiallisesti naiset nähdään usein vain konfliktien uhreina, kuten Barbara Lochbihler Kansainvälisestä naisten rauhan ja vapauden liitosta huomauttaa. Tämä Yhdistyneiden Kansakuntien neuvoa-antava järjestö on sitoutunut ottamaan naiset mukaan rauhanprosesseihin vuosikymmeniä.

Lochbihler korostaa YK:n päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kautta saavutettua edistystä. Päätöslauselmassa vaaditaan naisten suurempaa osallistumista päätöksentekoprosesseihin ja pyritään vahvistamaan sukupuolinäkökulman vaikutusta rauhanturvaamiseen. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta sodan ja sodan jälkeisissä yhteiskunnissa on noussut kiireellisiksi 1990-luvulta lähtien, etenkin kun otetaan huomioon ihmisoikeusloukkaukset konfliktipesäkkeissä, kuten Syyriassa ja Jemenissä.

Nykyinen muutoshalu

Tästä edistymisestä huolimatta naisten edustus neuvotteluissa ja rauhanneuvotteluissa on edelleen alhainen, mikä kyseenalaistaa kansainvälisten toimien tehokkuuden. Euroopan unioni on kuitenkin ryhtynyt toimiin tukeakseen päätöslauselman 1325 täytäntöönpanoa ja vahvistaakseen naisten roolia rauhanprosesseissa. Päätöslauselmat, joissa vaadittiin kansallisia toimintasuunnitelmia päätöslauselman toimeenpanemiseksi, annettiin vuosina 2006 ja 2009.

Sukupuolten tasa-arvokysymys ei ole vain keskeinen rauhanliikkeelle, vaan se on myös avain globaalien epäoikeudenmukaisuuksien voittamiseen. Feministinen rauhanpolitiikka ei näe rauhaa vain väkivallan puuttumisena, vaan positiivisena tilana, joka sisältää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Nämä lähestymistavat ovat tärkeitä myös ohjelmissa, kuten Agenda Platform 2030, joka on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen.

Kaiken kaikkiaan Lyypekin yliopiston tuleva tapahtuma on tärkeä tilaisuus lisätä tietoisuutta sukupuolen, rauhan ja oikeuden monimutkaisista yhteyksistä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Aikana, jolloin globaalit jännitteet lisääntyvät, naisten ääni rauhan- ja konfliktitutkimuksessa tulee entistä arvokkaammaksi.

Lisätietoa feministisen rauhanpolitiikan eri näkökohdista ja naisten roolista rauhanprosesseissa saa seuraavista lähteistä: Lyypekin yliopisto, Tiede ja rauha, ja Frieda.