Kiel Conference 2025: Tutkijat keskustelevat muutoksesta ja haasteista

Kiel Conference 2025: Tutkijat keskustelevat muutoksesta ja haasteista

Maanantaista 24. maaliskuuta alkaen kansainvälinen "Kiel Conference 2025" järjestetään Christian Albrechts University of Kielissä (CAU). Yli 350 tutkijaa ja opiskelijaa eri tieteenaloilta osallistuu tähän tärkeään konferenssiin. Konferenssi on omistettu aiheelle "Sosiaalisen, ekologisen ja kulttuurisen muutoksen koot menneissä yhteiskunnissa" ja sen tavoitteena on keskustella ja esitellä ajankohtaisia ​​tutkimustuloksia sosiaalisista muutoksista ja ympäristöön sopeutumisesta. Konferenssin puheenjohtaja on professori tohtori Johannes Müller CAU:n esihistorian ja esihistorian instituutista.

Konferenssin ohjelma kattaa useita aihealueita, kuten ilmastonmuutos, sosiaalinen muutos, identiteetit, muuttoliike, arkeologiset menetelmät, digitaaliset innovaatiot sekä meri- ja maisemaarkeologia. Erityinen kohokohta on pyöreän pöydän keskustelu aiheesta "Sexism in Archaeology", jota tukee Archéo-Éthique -järjestön mukana oleva näyttely. Lisäksi toinen näyttely ”Kaikki pysyy toisin” esittelee kahdeksan vuoden tutkimustyön tuloksia Yhteistyökeskus 1266:ssa. Konferenssiin kuuluu myös opiskelijoille suunnattu nuorten tutkijoiden edistäminen.

Johanna Mestorf -palkinnon jako

Toinen tärkeä osa Kielin konferenssia on Johanna Mestorf -palkinnon myöntäminen. Palkinto myönnetään merkittävistä sosioekologisen tutkimuksen alan väitöskirjoista, ja sen arvo on 3 000 euroa. Johanna Mestorf oli alansa edelläkävijä ja ensimmäinen naispuolinen museojohtaja ja yksi ensimmäisistä naisprofessoreista Saksassa. Tämä palkinto auttaa tunnustamaan innovatiivisia tutkimuslähestymistapoja ja tieteellistä huippuosaamista.

Kielin konferenssi on yksi suurimmista tieteellisistä tapahtumista saksankielisellä alueella, joka käsittelee ympäristö- ja sosiaalisia yhteyksiä menneisyydessä. Konferenssin järjestävät Collaborative Research Center 1266 ja Cluster of Excellence ROOTS osana CAU:n Johanna Mestorf Academyä.

Tieteellinen keskustelukulttuuri ja luottamus

Laajemmassa kontekstissa Saksan tieteelliselle diskurssikulttuurille on ominaista huomattava sosiaalinen luottamus. Nykyisten tutkimusten mukaan 62 % saksalaisista luottaa "täysin" tieteellisten tulosten merkitykseen ja pätevyyteen. Lisäksi 69 prosenttia vastaajista uskoo, että poliittisten päätösten tulisi perustua tieteelliseen tietoon. Yliopistoprofessorit nauttivat korkeasta luottamustasosta, kun taas poliitikot ja toimittajat saavat huomattavasti vähemmän luottamusta.

Saksan tiede on edelleen suhteellisen riippumaton, mikä johtaa tähän korkeaan luottamustasoon. Maa on ykkössija akateemisen vapauden indeksissä (AFI), joka vertaa akateemista vapautta noin 180 maassa. Siitä huolimatta akateemisen vapauden mahdollisista uhista käydään julkista keskustelua, joka näkyy kielto-, boikotointi- ja tutkijoiden uhkailuina. Poliittinen korrektius ja laukaisevat varoitukset ovat näkökohtia, joiden katsotaan olevan mahdollisia uhkia tutkijoiden autonomialle.

Tieteellinen vapaus on ankkuroitu perustuslain 5 §:n 3 momenttiin, ja sitä pidetään olennaisena totuuden löytämisen kannalta tieteessä. Tieteellisille diskursseille ovat ominaisia ​​periaatteet, kuten universalismi, välinpitämättömyys ja järjestäytynyt skeptismi. Tiedemiesten on jätettävä henkilökohtaiset mieltymykset ja poliittiset intohimot syrjään keskusteluissaan rakentavan keskustelun varmistamiseksi.

Tulevan Kielin konferenssin valossa on selvää, että sekä tieteellinen dialogi että tieteellisten tulosten yhteiskunnallinen hyväksyntä ovat keskeisiä, jotta voidaan vastata tehokkaasti sosiaalisen ja ekologisen muutoksen haasteisiin. Lisätietoja konferenssista ja tieteellisen keskustelun kulttuurista löytyy raportista uni-kiel.de, tu-darmstadt.de ja bpb.de viitattu.