Kielin tutkijat ilmastonmuutoksen torjunnassa: kasvien tulevaisuuden turvaaminen!

Kielin tutkijat ilmastonmuutoksen torjunnassa: kasvien tulevaisuuden turvaaminen!

Globaalin muutoksen haasteet aiheuttavat valtavia ongelmia kasvimaailmalle, kuten DFG Research Groupin (FOR) 5640 "PlantsCoChallenge (PCC)" ensimmäinen vuosikokous 29. syyskuuta 2025 Kielissä teki selväksi. Noin 40 tutkijaa, mukaan lukien kansainväliset asiantuntijat, keskusteli siitä, miten kasvit voivat sopeutua ilmastonmuutoksen haasteisiin. Tämän Kielin yliopiston (CAU) poikkitieteellisen tutkimuksen tavoitteena on saada syvempää näkemystä ilmaston lämpenemisen ja ympäristöstressin seurauksista, jotta voidaan kehittää vastaus kasvaviin satohävikkiin ja kestävien satojen tarpeeseen.

Tutkimusohjelmassa on viisi osaprojektia, jotka tutkivat erilaisia ​​stressitekijöitä, joille kasvit altistuvat. Aiheet vaihtelevat hapen saatavuudesta vesikasvien stressireaktioihin ja luonnonvaraisten ja kesytettyjen lajikkeiden sietokykyyn. Maakasvien ohran, kvinoan ja merikrassin lisäksi huomioidaan myös vesikasvit, kuten merilevä ja lampilevä. Tavoitteena on analysoida ja ymmärtää ilmastonmuutoksen ja ympäristöstressin vaikutuksia kasvien terveyteen, jotta voidaan viime kädessä lisätä viljelykasvien elinkelpoisuutta maataloudessa.

Ilmastovaikutukset ja sopeutumisstrategiat

Tämän tutkimuksen kiireellisyyttä tukevat ilmastonmuutoksen yhä akuutimmat seuraukset. Vuosi 2024 oli kaikkien aikojen lämpimin vuosi, minkä seurauksena kuivuus, metsäpalot, rankkasateet ja tulvat lisääntyivät. Nämä äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat vakavia satohäviöitä ja ajavat maatalouden äärirajoihinsa. Monilla viljelykasveilla on rajallinen kyky sopeutua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin, mikä tekee kestävien siementen tarpeen entistä kiireellisemmäksi. Globaalin lämpötilan nousun yhteydessä IPCC varoitti merkittävistä negatiivisista vaikutuksista viljantuotantoon, jos lämpeneminen ylittää kaksi celsiusastetta.

PCC-tutkimusryhmä tarkastelee eri stressitekijöiden välisiä vuorovaikutuksia kehittääkseen kokonaisvaltaista ymmärrystä kasvien sopeutumismekanismeista. Tärkeät edistysaskeleet, erityisesti genomin muokkauksen alalla, voivat olla avainasemassa viljelykasvien kestävyyden lisäämisessä. Prosessit, kuten CRISPR/Cas, ovat nopean teknologisen kehityksen kohteena ja mahdollistavat kohdennettuja geneettisiä interventioita, jotka voivat erityisesti tehdä kasveista vastustuskykyisempiä sairauksia tai abioottista stressiä vastaan.

Tulokset ja näkymät

Konferenssin aikana esiteltiin alustavia tuloksia fysiologisista ja evoluutioista sopeutumisesta stressitekijöihin, kuten kuivuuteen ja lämpöstressiin. Näiden tutkimuslähestymistapojen menestys ei voinut vain rikastuttaa tiedeyhteisöä, vaan myös luoda uraauurtavaa perustaa maatalouskäytännölle. Tohtori Götz Hensel, yksi aktiivisista tutkijoista, työskentelee parantaakseen kulttuurien sietokykyä ilmaston muutoksille genomieditoinnin avulla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että PCC-aloite voi antaa merkittävän panoksen tulevaisuuden maatalouden sopeuttamiseen ilmastonmuutoksen haasteisiin sen poikkitieteellisellä suuntautumisella ja yhteistyöllä eri instituutioiden kanssa, mukaan lukien GEOMAR Helmholtz Center for Ocean Research ja Münsterin ja Tübingenin yliopistot.

Nykyinen tutkimus korostaa erityisesti tarvetta lisätä innovatiivisten teknologioiden ja menetelmien käyttöä sekä kansainvälistä yhteistyötä kestävämpien, ilmastoon sopeutuvien viljelykasvien kehittämiseksi, jotka täyttävät kasvavan maailman väestön ravitsemustarpeet vaikeissakin olosuhteissa.