Luonnon aarteet: Vuosijuhla Kielin eläintieteellisessä museossa!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Kielin yliopiston eläintieteellinen museo viettää vuosipäiväänsä 27. maaliskuuta luennolla luonnontieteellisistä kokoelmista.

Das Zoologische Museum der Uni Kiel feiert sein Jubiläum am 27. März mit einem Vortrag über naturkundliche Sammlungen.
Kielin yliopiston eläintieteellinen museo viettää vuosipäiväänsä 27. maaliskuuta luennolla luonnontieteellisistä kokoelmista.

Luonnon aarteet: Vuosijuhla Kielin eläintieteellisessä museossa!

Kielin Christian Albrechts -yliopiston (CAU) eläintieteellinen museo viettää tänä vuonna tärkeää vuosipäivää. Osana juhlia järjestetään 27. maaliskuuta seremonia, joka keskittyy luonnontieteellisten kokoelmien tärkeyteen. Pääpaino on Stuttgartin luonnontieteellisen museon johtajan, professori Lars Krogmannin luennolla. Hänen luentonsa otsikko on "Meneisyyden aarteet, avaimet tulevaisuuteen: Luonnontieteelliset kokoelmat museomiikan aikakaudella". Luento alkaa klo 19. ja on ilmainen. Esityksen jälkeen museo kutsuu vastaanottoon Walhallessa.

Kielin eläintieteellisen museon johtaja, professori Dirk Brandis korostaa kokoelmien arvoa ja kiehtovuutta. Hän korostaa, että nämä kokoelmat ovat enemmän kuin vain arkistoja; Ne edustavat biologisen monimuotoisuuden tutkimuksen dynaamisia resursseja. Tutkimuksen edistymisen ansiosta nykyaikaiset tekniikat, kuten genomiikka, 3D-morfologia ja tekoäly, tarjoavat uusia lähestymistapoja historiallisten kokoelmien tutkimiseen ja auttavat saamaan arvokkaita näkemyksiä biologisesta monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoksesta.

Luonnontieteellisten kokoelmien merkitys

Luonnontieteelliset kokoelmat, jotka sijaitsevat useissa museoissa, kuten Karlsruhen luonnontieteellisessä museossa, dokumentoivat maapallon orgaanista ja epäorgaanista monimuotoisuutta ja sen muutoksia. Noin 5 miljoonaa Karlsruhen museon kokoelmaesinettä on säilytetty suljetussa varastossa, ja ne ovat tutkijoiden saatavilla milloin tahansa. Näitä esineitä voi lainata tutkimus-, opetus- tai näyttelytarkoituksiin. Kokoelmissa on myös näytenäytteitä, jotka ovat tärkeitä tieteellisten tutkimusten todentamisen kannalta.

Kokoelmat toimivat vertailumateriaalina lajien tunnistamisessa ja tarjoavat yksityiskohtaista tietoa levinneisyysalueista, lajien monimuotoisuudesta ja runsaudesta. Ne ovat välttämättömiä biologisen monimuotoisuuden tutkimukselle ja lajien suojelulle. Digitaalisten teknologioiden käyttö avaa myös uusia arviointimahdollisuuksia ja mahdollistaa kerätyn tiedon kattavamman analysoinnin.

Erikoiskokoelmat, kuten paleontologiset kokoelmat, dokumentoivat sukupuuttoon kuolleiden elämänmuotojen monimuotoisuutta ja tarjoavat arvokasta tietoa iän määrittämisestä. Lisäksi kiviä ja mineraaleja sisältävät geotieteelliset kokoelmat ovat erittäin tärkeitä niiden koostumuksen ja muodostumisen analysoinnissa. Nykyaikaisilla menetelmillä voidaan analysoida pienimmätkin jäämät raskasmetalleista, DNA:sta tai ympäristömyrkkyistä.

Innovaatioita biologisen monimuotoisuuden tutkimuksessa

Uraauurtava esimerkki tutkimuksen dynamiikasta on "Center for Integrative Biodiversity Discovery" (CIBD). Tämän monitieteisen laitoksen tavoitteena on nopeuttaa maailmanlaajuisen biologisen monimuotoisuuden löytämistä ja tutkimista. CIBD pyrkii luomaan kattavan luettelon tunnetuista ja tuntemattomista eläinlajeista käyttämällä nykyaikaisia ​​teknologioita yhdessä klassisten menetelmien kanssa.

Hänen työnsä painopiste on taksonomiassa, evoluutiobiologiassa ja ekologiassa. Yksi suurimmista haasteista on maailmanlaajuinen biologisen monimuotoisuuden ja elinympäristöjen häviäminen. Tutkimuksessa kehitetään automatisoituja työkaluja, jotka helpottavat aikaa vievää suurten niveljalkaisten kokoelmien lajittelua. Merkittävä esimerkki on "DiversityScanner"-robotti, joka lajittelee näytteet automaattisesti ja valmistelee ne sekvensointia varten.

DNA-viivakoodauksen ja nykyaikaisen sekvensointitekniikan käyttö mahdollistaa näytteiden ja kuvien kohdistamisen uusiin lajeihin. Tämän alan tutkimuksella pyritään ymmärtämään paremmin lajien ja niiden ympäristön välisiä monimutkaisia ​​suhteita ja kehittämään tehokkaita strategioita biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Professori Krogmannin tuleva luento Kielin eläintieteellisessä museossa juhlistaa uutta askelta luonnontieteellisten kokoelmien merkityksen arvostamisessa. Kokoelmia ei tunnusteta vain historiallisiksi arkistoksi, vaan myös biologisen monimuotoisuuden tutkimuksen eläviksi resurssiksi.