Tiedeviestintä keskiössä: keskustelua ja vaihtoa Lyypeckissä!

Tiedeviestintä keskiössä: keskustelua ja vaihtoa Lyypeckissä!

Tärkeä tiedeviestinnän paneelikeskustelu järjestetään Lyypeckissä 5.6.2025. Tapahtuman järjestää bioteknologian opiskelijaaloite (btS) Lübeck ja se on suunnattu opiskelijoille, tohtorikoulutettaville ja kaikille tiedeviestinnän haasteista ja mahdollisuuksista kiinnostuneille. Keskustelu alkaa klo 16.30. huoneessa MFC9-S06, Maria-Göppert-Str. 15.

Paneelikeskustelun aihetta muovaa tarve viestiä tiedettä ymmärrettävällä tavalla. [uni-luebeck.de]:n mukaan tapahtuman yhtenä tavoitteena on keskustella siitä, kuinka tutkimustulokset ja niiden taustalla oleva metodologia voidaan saattaa laajemman yleisön saataville. Tärkeitä asioita, kuten hyvän tiedeviestinnän ominaisuuksia ja tiedeviestinnän roolia, käsitellään. Herää myös kysymys, kuinka kritiikkiin voidaan suhtautua rakentavasti.

Paneelivieraat ja vaihtomahdollisuudet

Paneelin kutsuttuina vieraina ovat professori tohtori Martin Smollich ja tohtori Anja Stähle, jotka molemmat osallistuvat merkittävästi keskusteluun. Keskustelun jälkeen on tarkoitus tarjota mahdollisuus jutella juomien ja välipalojen ääressä verkostoitumismahdollisuuksien edistämiseksi. btS – Life Science Student Initiative e.V. tavoitteena on rakentaa siltoja yliopistojen, teollisuuden ja muiden toimijoiden välille vaihdon edistämiseksi.

Tiedeviestinnän nykyistä merkitystä ei pidä aliarvioida. [geistes-und-socialsciences-bmbf.de]:n mukaan siitä on tullut keskeinen kysymys yhteiskunnassa, varsinkin kun otetaan huomioon tieteen monimuotoinen ja monimutkainen sisältö. Eri alojen tutkijat, mukaan lukien meribiologit ja arkeologit, osallistuvat samankaltaisiin keskustelumuotoihin valaisemaan eri näkökulmia ja kehittämään asianmukaisia ​​viestintästrategioita.

Näkemyksiä yliopiston viestinnästä

Painopiste yliopistoviestinnässä käy selvästi ilmi myös Zürichin yliopiston tutkimuksesta, jota käsittelee [Wissenschaftskommunikation.de]. Tämä tutkimus analysoi, miten yliopistojen eri toimijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään Twitterin kaltaisilla alustoilla. On todettu, että hajautetut institutionaaliset äänet, kuten tohtoriopiskelijoiden ja muiden tutkijoiden äänet, ovat ratkaisevassa asemassa. Nämä usein tieteellistä sisältöä välittävät äänet muodostavat vaikuttavat 81 % kaikista äänistä.

Toinen mielenkiintoinen näkökohta tiedeviestinnän tutkimuksessa on tohtoriopiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunteen luominen, jota voidaan edistää näillä aloilla. Myös negatiivisia kokemuksia akateemisissa tiloissa käsitellään, mikä viittaa siihen, että tiedeviestinnän ei tulisi olla vain informatiivista, vaan myös osallistavaa ja esteetöntä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Lyypekin tuleva paneelikeskustelu osoittaa, kuinka tärkeää tutkijoiden on viestiä viestinsä yleisölle selkeästi ja ymmärrettävästi. Tapahtuma tarjoaa foorumin keskustella tieteellisen viestinnän oleellisista aiheista ja kehittää uusia lähestymistapoja, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa. Kiinnostuneita kehotetaan ilmoittautumaan etukäteen paremman suunnittelun vuoksi.