Orient avautuu: Digitaalinen näyttely Gothassa inspiroi!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Erfurtin yliopiston Herzog Ernst -kabinetissa järjestetään 25.6.2025 kirjastokeskustelu digitaalisesta näyttelystä "The Orient in Gotha".

Am 25. Juni 2025 findet im Herzog-Ernst-Kabinett der Universität Erfurt ein Bibliotheksgespräch zur digitalen Ausstellung "Der Orient in Gotha" statt.
Erfurtin yliopiston Herzog Ernst -kabinetissa järjestetään 25.6.2025 kirjastokeskustelu digitaalisesta näyttelystä "The Orient in Gotha".

Orient avautuu: Digitaalinen näyttely Gothassa inspiroi!

Keskiviikkona 25. kesäkuuta digitaalinen näyttely ”Itä Gothassa” avataan klo 18.15. Friedensteinin linnan Herzog Ernst -kabinetissa Gothan tutkimuskirjastossa. Tapahtuma tarjoaa oivalluksia itämaan tutkimukseen, joka kukoisti Gothassa 1600- ja 1800-luvulla, ja korostaa eri tieteenaloja, kuten teologiaa, arabiaa, Etiopian tutkimusta, islamilaista numismatiikkaa, maantiedettä, tähtitiedettä ja etnografiaa. Jotkut näistä tieteellisistä alueista perustettiin jopa Gothaan. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Hampurin yliopiston historioitsija tohtori Asaph Ben-Tovin kanssa, joka yhdessä näyttelyn kuraattorin tohtori Feras Krimstin kanssa keskusteli digitaalisen esityksen sisällöstä kirjastokeskustelussa. Digitaalinen näyttely on jatkoa vuonna 2024 järjestetylle samannimiselle henkilökohtaiselle tapahtumalle, joka merkitsi Etiopian tutkimuksen perustajan Job Ludolfin 400-vuotisjuhlavuotta.

Itämaisen kulttuurin ja tieteen tutkimuksella oli Gothassa pitkät perinteet. 1600-luvulla kiinnostus islamia kohtaan, jota usein kutsutaan "Turkkilaiseksi uhkaksi", johti Gothan hovissa työskenteleviin tutkijoihin, joita ruhtinaat tukivat. Erityisen huomionarvoista on Gothan hovin sotilaallinen, taloudellinen ja lähetystyösuuntautuminen Etiopiaan.

Näyttelyn sisältö ja historialliset kontekstit

Vuosinäyttely "Itä Gothassa", joka järjestettiin 8.9.-3.11.2024, sisälsi yhteensä 48 näyttelyä, pääasiassa käsikirjoituksia. Gothalla on Saksan kolmanneksi suurin itämaisten käsikirjoitusten kokoelma, joka on noin 3 500 kirjoituksellaan Berliinin ja Münchenin jälkeen huomattavan tärkeä. Näyttelyssä käsiteltiin muun muassa arabian, ottomaanien ja etiopian kielten tutkimusta sekä islamilaista teologiaa. Toinen painopiste oli Ottomaanien valtakuntaa, Arabian niemimaata ja Itä-Afrikkaa koskevien tietojen lisäämisessä.

Erityiset historialliset viittaukset todistavat näiden tieteiden syvistä juurista Gothassa. Opiskelija huomasi ottomaanien sanat jo 1500-luvun lopulla, ja vuonna 1652 etiopialainen pappi vieraili Gothassa, mikä johti uskonnollisen kirjallisuuden käännöksiin. Myös arabialaiset ja latinalaiset ylistysrunot Gothan herttualle löysivät paikkansa 1600-luvulla. Myös Ottomaanien valtakunnan käsikirjoituksia ja esineitä lähetettiin Gothaan 1800-luvulla.

Ohessa ohjelma ja ilmoittautuminen

Näyttelyyn liittyy monipuolinen tukiohjelma, joka sisältää muun muassa luentoja ja opastettuja kierroksia. Kohokohtia ovat luento etiopialaisten ja eritrealaisten elämästä Thüringenissä sekä kuraattorikierrokset, joita järjestetään eri päivinä. Erityisesti lasten ja perheiden kiertueet 20.9.2024 tohtori Feras Krimstin kanssa ja tarinankerrontakonsertti 28.9.2024 ovat erityisiä tapahtumia. Ohjelman kohteisiin vaaditaan rekisteröityminen, ja sen voi tehdä sähköpostitse osoitteeseen veranstaltungen.fb@uni-erfurt.de.

Kaiken kaikkiaan digitaalinen näyttely ja siihen liittyvä vuosinäyttely Gothassa tarjoavat syvän käsityksen arvokkaasta itämaisten käsikirjoitusten kokoelmasta ja niiden vaikutuksesta nykyaikaisten tieteenalojen kehitykseen. Vaikka kiinnostus Etiopian opiskelua kohtaan on pitkä historia, omistus kasvaa edelleen ja sitä laajennetaan huomattavasti lahjoitusten ja kohdennettujen ostojen avulla. Berliinin valtionkirjastossa on nykyään 335 etiopialaista käsikirjoitusta, jotka ovat peräisin eri aikakausilta ja kiinnostavat varmasti Gothan tutkijoita.

Näiden tapahtumien rahoituksen ja toteutuksen sekä digitaalisen arkkitehtuurin mahdollistivat sitoutuneet tutkijat ja instituutiot. Historioitsijoille ja kuraattoreille on keskeistä säilyttää yhteys menneisyyden ja nykyisyyden välillä ja osoittaa, kuinka arvokasta itämaista tietoa on paitsi tieteelle myös tämän päivän yhteiskunnalle.