Valo: avain hyvinvointiimme ja elämänrytmiimme!

Valo: avain hyvinvointiimme ja elämänrytmiimme!

Valo on olennainen osa elämäämme ja vaikuttaa moniin elämänprosesseihin. Perjantaina 24.10.2025 professori Peter Scharff Ilmenaun teknillisestä yliopistosta valaisee luennolla valon perusasiat. Tämä alkaa klo 15.00. TU Ilmenaun röntgenrakennuksessa, Weimarer Straße 32. Sisäänpääsy 5 euroa. Luento on osa TU Ilmenaun kansalaiskampusta ja käsittelee valoilmiöiden fysikaalisen ja kemiallisen perustan lisäksi myös arkielämäämme muokkaavia monipuolisia valoon liittyviä ilmiöitä.

Valon merkitys ulottuu laajasti kasvien biologisista rytmeistä ihmisen päivittäisiin toimiin, jotka määräytyvät päivän ja yön vuorottelusta. Professori Scharff tukee valon aalto- ja hiukkasluonteen osoittamista kokeissa. Dr. Dirk Schulz Fysiikan instituutista seuraa luentoa ja laajentaa aiheita.

Valon tieteelliset perusteet

Klassisessa sähködynamiikassa valo nähdään korkeataajuisena sähkömagneettisena aaltona, joka määritellään noin 380-780 nanometrin aallonpituuksilla. Nämä taajuudet ovat noin 790 - 385 THz. Valon nopeus tyhjiössä on noin 299 792 458 m/s, jolla on keskeinen rooli monissa optisissa sovelluksissa.

Tärkeä käsite optiikassa on valon kaksinaisuus, jonka mukaan valo on olemassa sekä aallona että hiukkasena. Tämä aalto-hiukkasten kaksinaisuus on tärkeä osa kvanttimekaniikkaa, joka pitää fotonien ominaisuuksia kvanttiobjekteina. Tässä yhteydessä on tärkeää tietää, että fotoneilla on sekä energiaa että liikemäärää, jotka kuvataan kaavoilla E = hν ja p = h/λ.

• Wellenlängen des sichtbaren Lichts: 380 – 780 nm
• Lichtgeschwindigkeit im Vakuum: c = 299.792.458 m/s
• Klassische Modellierung: elektromagnetische Wellen

Erilaisia ​​optisia periaatteita käytetään analysoimaan valon käyttäytymistä, mukaan lukien heijastus, taittuminen ja sironta. Muutos eri optisten tiheyksien välineiden välillä kuvaa taittumista, kun taas heijastuslaki sanoo, että tulokulma vastaa heijastuskulmaa. Dispersio on toinen ilmiö, joka tapahtuu, kun valoprismat hajottavat värit erilaisiksi spektrikomponenteiksi.

Tärkeää luonnolle ja ihmisille

Valo ei ole vain fyysinen ilmiö, vaan sillä on myös ratkaiseva rooli biologisissa prosesseissa. Fotosynteesissä kasvit käyttävät valoenergiaa orgaanisten yhdisteiden tuottamiseen. Valo on myös eläinten viestintäväline, ja sitä käytetään orientoitumiseen ja vaaran välttämiseen. Ihmisen silmät heijastavat valoa verkkokalvolle, jossa erikoistuneet fotoreseptorisauvat ja kartiot tuottavat sähköisiä signaaleja, jotka mahdollistavat näkömme.

Valon ominaisuuksien huomioiminen vaihtelee fysikaalisista perusteista käytännön sovelluksiin jokapäiväisessä elämässämme. Näiden käsitteiden ymmärtäminen ei ole tärkeää vain tutkijoille vaan myös suurelle yleisölle, jotta he ymmärtäisivät paremmin tämän elämämme perustavanlaatuisen osan tärkeyden.

Sekä TU Ilmenau että valon tieteelliset perustat, jotka ovat läpi Wikimedia.de ja Wiktionary.de dokumentoitu, edistävät tiedon laajentamista tästä välttämättömästä luonnonilmiöstä.