Uusi luento: Kuinka aivot tasoittaa tietä älykkäälle tekoälylle!

Uusi luento: Kuinka aivot tasoittaa tietä älykkäälle tekoälylle!

Wolf Singer, tunnettu saksalainen neurotieteilijä ja Max Planck Institute for Brain Researchin entinen johtaja, on erittäin kiinnostunut siitä, miten luonnolliset aivot toimivat tietokonejärjestelmiin verrattuna. Hänen tutkimuksensa tavoitteena on selvittää, voidaanko tietokonejärjestelmien toiminnassa käyttää analogisia periaatteita tekoälyn (AI) kehittämiseen. Tässä yhteydessä hän tarkastelee erityisesti Deep Neural Networks (DNN) ja Large Language Models (LLM), kuten ChatGPT, toimivuutta.

DNN:t ovat monimutkaisia ​​keinotekoisia hermoverkkoja, jotka pystyvät käsittelemään vaativia tehtäviä, esimerkiksi kuvantunnistuksessa tai shakin ja Go:n pelaamisessa. Toisaalta LLM:t, mukaan lukien ChatGPT, käyttävät suuria määriä tekstiä ymmärtääkseen kieltä ja tehdäkseen päätelmiä. Teknologisesta kehityksestä huolimatta Singerin tutkimus viittaa siihen, että keinotekoisten ja luonnollisten järjestelmien välillä on perustavanlaatuisia eroja:

Perusteelliset erot

• Künstliche Systeme verlassen sich auf digitale Signale und verarbeiten Informationen seriell innerhalb hierarchischer Architekturen.
• Natürliche Systeme hingegen verwenden analoge Signale, die parallel in einem stark vernetzten und flach hierarchischen Format bearbeitet werden.
• Ein markanter Unterschied ist die Dynamik: Während künstliche Systeme statisch arbeiten, zeichnen sich natürliche Systeme durch ein hochdynamisches Verhalten aus, das rhythmische Schwingungen und komplexe Interferenzmuster aufweist.

Simulaatiot ovat osoittaneet, että nämä dynaamiset ominaisuudet edustavat tehokasta laskentastrategiaa ja voivat tarjota samanlaisia ​​etuja kuin kvanttitietokoneet. Singerin työn tulokset voivat auttaa kehittämään energiatehokkaita tekoälyjärjestelmiä, jotka perustuvat ihmisaivojen toimintaan. Tämä koskee myös muun muassa Temporal Binding -teoriaa, joka kuvaa, kuinka synkronoidut hermosolujen värähtelyt mahdollistavat eri aivoalueiden havaitsemisen koherentisti. Singerin monitieteinen lähestymistapa yhdistää neurotieteen ja tietojenkäsittelytieteen ja voi olla ratkaiseva tekijä tekoälyn tulevaisuuden kannalta.

Tiistaina 27.5.2025 klo 19 Wolf Singer pitää julkisen luennon "Väräilyt, aallot ja häiriöt. Aivokuoren lingua franca" Bauhaus University Weimarin päärakennuksen kattoikkunassa osana "Sonic Talks" -tapahtumasarjaa. Sarjan ajankohtaisena teemana on rytmi, ääni ja parantaminen, joten se tarkastelee mielenkiintoisesti ihmisten ja teknologian suhdetta.

Henning Beckin näkökulma

Henning Beck, yhtä merkittävä neurotieteilijä ja bestseller-kirjailija, korostaa ihmisen älyn ja tekoälyn eroja nykyisessä haastattelussaan. Beck käsittelee ajatusten luomista ja korostaa ajattelutapojen eroja. Tekoälyjärjestelmät, kuten ChatGPT, analysoivat dataa ja luovat ulkoisia todennäköisyyksiä ulostuloille, mutta ihmiset aloittavat usein tietoisella tarkoituksella ja ajattelevat kuvissa ja kuvioissa.

Beckin analyysi osoittaa, että ihmiset käyttävät kieltä jo olemassa olevien ajatusten ilmaisuna, kun taas tekoälymallit perustuvat sanan ennustamiseen. Ihmisaivojen keskeinen etu on niiden kyky käsitellä mittaamattomia asioita, kuten ihmissuhteita ja luovia päätöksiä. Nykypäivän haasteet huomioon ottaen Beck näkee yksilöiden tarpeen ajatella itsenäisesti ja kriittisesti voidakseen ymmärtää tekoälyn vaikutusta ja erityisesti hallita sitä.

Argumentissaan Beck korostaa, että tekoälyjärjestelmät ovat erityisen tehokkaita käsiteltäessä suuria tietomääriä, mutta saavuttavat rajansa uusien ongelmien yhteydessä. Historiallisesti uudet teknologiat eivät ole johtaneet joukkotyöttömyyteen, vaan luoneet uusia työmahdollisuuksia. Hän kannattaa tekoälyn näkemistä työkaluna, joka saa arvoa ihmisten vuorovaikutuksen kautta, ja suosittelee edistämään tulevaisuuteen suuntautuneita johtamistyyliä, jotka korostavat rohkeutta ja avoimuutta uusille teknologioille.