Terveystutkimus korostaa yksinäisyyttä ja huolta maaseudulla

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Vechtan yliopisto ja Emden/Leer University of Applied Sciences ovat aloittamassa maaseutualueiden terveyttä koskevan RISING-tutkimuksen viimeistä vaihetta.

Die Universität Vechta und Hochschule Emden/Leer starten die letzte Phase der „RISING“-Studie zur Gesundheit in ländlichen Regionen.
Vechtan yliopisto ja Emden/Leer University of Applied Sciences ovat aloittamassa maaseutualueiden terveyttä koskevan RISING-tutkimuksen viimeistä vaihetta.

Terveystutkimus korostaa yksinäisyyttä ja huolta maaseudulla

"RISING"-tutkimus, tärkeä maaseutualueiden ihmisten terveyttä käsittelevä tutkimushanke, lähestyy viimeistä tutkimusvaihetta. Emden/Leer ammattikorkeakoulu ja Vechtan yliopisto kutsuvat kaikki 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat osallistumaan kyselyyn 15.9.2025 mennessä. Tutkimuksen tavoitteena on saada perusteltua tietoa Ala-Saksin luoteisosan maaseutuväestön terveystilanteesta, jotta voidaan laatia poliittisia ja sosiaalisia toimintasuosituksia. Tähänastiset tulokset osoittavat jo merkittäviä muutoksia mielenterveydessä erityisesti alle 30-vuotiailla ja keski-iällä. Yksinäisyys ja sosiaalisten suhteiden puute ovat keskeisiä näkökohtia, jotka liittyvät näihin muutoksiin. On huomattava, että erityisesti nuoret naiset kertovat yhä useammin yksinäisyydestään.

Viimeisessä kyselyvaiheessa on tarkoitus selvittää avoimia kysymyksiä ja kehittää interventiovaihtoehtoja. Osallistumisen kannustamiseksi kiinnostuneilla on erilaisia ​​vaihtoehtoja: voit osallistua verkossa, skannata QR-koodi tai pyytää kirjallisen kyselyn. Tämä tapahtuu osana monitieteistä tutkimusverkostoa 4N, joka yhdistää monia eri alueita. Tutkimus tehdään osana ”Nordwest Niedersachsen Nachhaltig Neu” -projektia, jota rahoittaa Ala-Saksin liittovaltio. Tämän hankkeen tavoitteena on muokata maaseutualueiden kestävän kehityksen muutospotentiaalia keskittyen sellaisiin aiheisiin kuin kestävä koulutus, digitalisaatio, terveys, maatalouden rakennemuutos, uusiutuva energia, matkailu sekä kaupunki-maaseutusuunnittelu.

Terveydenhuollon haasteita

Maaseudun terveydenhuolto on suurien haasteiden edessä. Keskeinen havainto on, että väestö odottaa laadukkaita terveydenhuoltopalveluita asuinpaikasta riippumatta. Maaseudulla terveydenhuoltopalveluita on kuitenkin usein vähemmän kuin kaupunkikeskuksissa. Alhainen väestötiheys tarkoittaa, että potilaiden on matkustettava pitkiä matkoja saadakseen sairaanhoitopalveluja. Tämä on erityisen ongelmallista iäkkäille ihmisille, joilla on suurempi sairaustaakka ja jotka tarvitsevat enemmän lääketieteellistä hoitoa.

Toinen ongelma on lastenlääketieteellisten käytäntöjen kestävyyden puute maaseutualueilla, jotka eivät useinkaan voi toimia taloudellisesti vähäisen lapsimäärän vuoksi. Erityisesti avohoitoa tarjoavat ensisijaisesti yleis- ja erikoislääkärit, psykoterapeutit sekä hoito- ja apteekkipalvelut. Kysynnän suunnittelu näillä maaseutualueilla tapahtuu lääketieteellisten itsehallintoohjeiden avulla, jolloin lääkäreitä on usein vähemmän saatavilla asukasta kohden ja vastaanotot keskittyvät suurempiin kaupunkeihin.

Innovatiivisia lähestymistapoja terveydenhuollon parantamiseen

Innovatiiviset hoitomallit ovat välttämättömiä sairaanhoidon ja sairaanhoidon parantamiseksi maaseudulla. Esimerkkejä tällaisista käsitteistä ovat yleislääkäreiden ja erikoislääkäreiden väliset yhteistyöt, telelääketieteen tarjoukset ja mobiilit terveydenhuollon tarjoajat. Haasteita kohtaa myös sairaalasektori, joka maaseudulla koostuu usein pienemmistä tiloista, kuten akuuttisairaaloista ja hoitokodeista. Näissä pienemmissä tiloissa on korkeammat kustannukset palvelua kohden, mikä johtaa usein osaston sulkemiseen, kuten esimerkki Wolgastin piirisairaalasta, joka joutui sulkemaan synnytys- ja lastenosastonsa vuonna 2016 riittämättömän tapausmäärän vuoksi.

Sairaalaan pääsy on väestölle ratkaisevan tärkeää, vaikka "kohtuullisen ajan" yhtenäistä määritelmää ei ole. Tulevaisuuden terveydenhuolto vaatii siksi tiivistä yhteistyötä laitos- ja avohoitosektorin välillä sekä terveydenhuollon integroimista yleiseen julkisen palvelun suunnitteluun. Innovatiiviset lähestymistavat voisivat näin ollen auttaa voittamaan maaseutualueiden kohtaamat haasteet ja parantamaan siellä asuvan väestön elämänlaatua.

Lisätietoja RISING-tutkimuksesta ja mahdollisista osallistumisvaihtoehdoista löytyy verkkosivulta Vectan yliopisto ja se Lehdistötiedote asiakirja. Jos haluat tarkempaa kontekstia terveydenhuoltoon maaseutualueilla, ota yhteyttä Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto.