Maatalouden tulevaisuus: löydä innovaatioita vaihtoehtoisille proteiineille!

Maatalouden tulevaisuus: löydä innovaatioita vaihtoehtoisille proteiineille!

SoeTRA-tutkimusprojekti ("Tilojen sosioekonominen transformaatiodynamiikka vaihtoehtoisiin proteiineihin siirtyessä") käynnistyy Vechtan yliopistossa 10.10.2025. Poikkitieteellinen projekti toteutetaan yhteistyössä Fliedner University of Applied Sciences Düsseldorfin ja Saksan katolisen maaseutuliikkeen (KLB) kanssa. Sen tavoitteena on tukea maatalousyrityksiä tuotannon uudelleensuuntaamisessa, erityisesti vaihtoehtoisten proteiinien, kuten mikrolevien ja palkokasvien, viljelyssä. Hanketta rahoittaa liittovaltion maatalous-, elintarvike- ja yhteisöministeriö (BMLEH) osana liittovaltion ohjelmaa "Tulevaisuuden proteiinit tilaisuuksien kanssa".

Hanke on erittäin tärkeä ottaen huomioon maatalousalan keskeiset haasteet, kuten ilmastonmuutos, äärimmäiset sääilmiöt ja muutokset maaperän laadussa. Lisäksi ruokailutottumusten muutos – esimerkiksi lihankulutuksen väheneminen ja vegaaniseen ruokavalioon suuntautuminen – vaatii strategisia päätöksiä perinteisesti karjanhoitoon tukevilta yrityksiltä. Vechtan yliopisto osallistui VISTRA-instituutin (VISTRA Vechta Institute of Sustainability Transformation in Rural Areas) asiantuntemukseen. Projektin johtaja, prof. tohtori Karl Martin Born korostaa, että koko arvoketju on otettava huomioon kestävän muutoksen varmistamiseksi.

Selvitys näkökulmista ja tarpeista

Hankkeen keskeinen osa on laaja maanviljelijäkysely, joka on määrä alkaa syksyllä. Tutkimussuunnitelman ovat kehittäneet prof. tohtori Christoph Schank ja hänen tiiminsä. Painopiste on yritysten näkökulmien ja tarpeiden tallentamisessa räätälöityjen ratkaisujen kehittämiseksi. KLB korostaa tarvetta aktiivisesti muokata maatalouden puiteehtoja vaihtoehtoisten proteiinilähteiden hyväksymisen ja käyttöönoton edistämiseksi.

Tässä yhteydessä vaihtoehtoiset proteiinilähteet ovat yhä tärkeämpiä. Erityisesti hyönteisille, joita käytetään perinteisesti ravinnoksi monissa kulttuureissa, on ominaista hyvä proteiinien sulavuus. Niiden käytöllä voi olla tärkeä rooli maailmanlaajuisen elintarviketurvan tämänhetkisten haasteiden vuoksi. Suotuisasta kestävyysprofiilista huolimatta hyönteiset eivät ole kovin yleisiä länsimaisissa kulttuureissa. On otettava huomioon sekä mikrobiriskit että mahdolliset allergiset reaktiot, minkä vuoksi optimoitu tuotanto on välttämätöntä sekä ympäristönsuojelun että kannattavuuden parantamiseksi. DGE raportoitu.

Teknologinen kehitys ja haasteet

Toinen innovatiivinen ala on soluviljelmistä saadun in vitro -lihan tuotanto. Tällä tekniikalla on potentiaalia tarjota kestäviä ja eläinystävällisiä vaihtoehtoja perinteiselle lihalle. Tuotanto on kuitenkin tällä hetkellä alkuvaiheessa ja kustannusvaltaista, minkä vuoksi massatuotannon toteuttaminen vaatii lisätutkimusta ja kehitystyötä.

Lisäksi tarkkuuskäymisellä on tärkeä rooli soluviljelyssä. Tämä teknologia mahdollistaa ohjelmoitujen bakteerien tai hiivan avulla kohdistetun ainesosien valmistuksen, joita käytetään esimerkiksi juuston valmistukseen tai eläinvapaiden maitoproteiinien valmistukseen. Eläinvapaat maitoproteiinituotteet ovat jo markkinoilla Yhdysvalloissa. Tunnetut yritykset, kuten Fonterra ja Danone, ovat jo mukana tällä nousevalla alalla DLG kuvattu yksityiskohtaisesti.

Kaiken kaikkiaan SoeTRA-tutkimushanke tarjoaa maataloudelle lupaavan näkökulman kohdata tulevaisuuden haasteet ja integroida vaihtoehtoiset proteiinit keskeiseksi ratkaisuksi. Tieteellisen tutkimuksen, teknisten innovaatioiden ja puitteiden muovaamisen yhdistäminen voisi luoda pohjan kestävälle maataloustaloudelle.