Teollisuuden tulevaisuus: muutosta pysähtymisen sijaan!

Teollisuuden tulevaisuus: muutosta pysähtymisen sijaan!

Teollisuustuotanto on perusteellisen muutoksen edessä. Professori Thomas Bauernhansl, Stuttgartin yliopiston Industrial Manufacturing and Factory Operations -instituutin (IFF) johtaja, korostaa muutosten kiireellisyyttä tuoreessa podcastissa. Hän korostaa, että tulevaisuutta ei tule suunnitella vain digitaalisesti, vaan myös biologisesti. Kestävällä kehityksellä on keskeinen rooli, ja se tunnustetaan välttämättömäksi innovaation veturiksi, kun taas tehokkuus ei enää riitä vastaamaan aikamme haasteisiin. Tämä tuli selväksi myös kiertotalousmalleista ja uusista materiaaleista käydyissä keskusteluissa. Bauernhansl vetoaa systeemiseen ajatteluun, joka nähdään tehokkaan muutoksen olennaisena perustana.

Osana nykyistä kehitystä Fraunhofer Institute for Industrial Engineering and Organisation IAO:n "Industrial Transformation" -tutkimus kuvaa, että teolliseen arvon luomiseen kohdistuu paineita maailmanlaajuisten kriisien, teknologisten mullistusten ja kestävyyden lisääntyvien vaatimusten vuoksi. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota yrityksille suuntautuneita ja metodologisia lähestymistapoja kestävään arvon luomiseen. Painopiste on Industrial Transformation Governance -konseptissa, joka toimii rakenteellisena viitekehyksenä muutosprosessien systemaattiselle suunnittelulle ja ohjaukselle.

Hallinto muutoksen avaimena

Tohtori Moritz Hämmerle, Fraunhofer IAO:n "Kognitiivinen suunnittelu ja tuotanto" -tutkimusalueen johtaja, selittää, että muutosta ei tule ymmärtää vain askeleena kohti uutta teknologiaa, vaan myös organisaatioiden itsensä perustavanlaatuisena uudelleenjärjestelynä. Hallinto osoittautuu suunnittelun kannalta merkitykselliseksi välineeksi, joka ottaa huomioon kaikki resurssit, prosessit ja strategiat. Se varmistaa, että olemassa olevat arvonluontimallit korvataan innovatiivisilla toimintamalleilla ja uusilla liiketoimintastrategioilla.

Näiden lähestymistapojen tarve tulee entistä selvemmäksi, kun tarkastellaan kiertotalouden taloudellisia mahdollisuuksia, jotka ovat nousseet yhä tärkeämmäksi viime vuosina. Tämä sisältää sellaisia ​​näkökohtia kuin resurssien vähentäminen, käytön laajentaminen ja kierrätys. Niin sanotun kymmenen R:n (Refuse, Rethink, Reduce, Reuse, Repair, Refurbish, Remanufacture, Repurpose, Recycle, Recover) määritelmä tarjoaa kohdistetun lähestymistavan näiden periaatteiden toteuttamiseen yrityksissä. Deloitten ja Circle Economy Global Circularity Gap Report 2023 -raportin mukaan kiertotalouden osuus maailmantaloudesta on vain 7,2 prosenttia, kun se vuonna 2018 oli 9,1 prosenttia.

Yliopistojen ja start-up-yritysten rooli

Bauernhansl korostaa myös yliopistojen ja start-up-yritysten keskeistä roolia tämän muutoksen muokkaamisessa. Nämä laitokset eivät ole vain innovatiivisten ideoiden ja teknologioiden kantajia, vaan myös edelläkävijöitä koulutusuudistuksissa, jotka ovat välttämättömiä seuraavan sukupolven valmistelemiseksi teollistumisen haasteisiin. Nykypäivän nopeasti muuttuvassa tilanteessa yritysten on tärkeää selvittää, miten ne voivat motivoida ihmisiä aktiivisesti muokkaamaan muutosta – sillä rohkeus ja kyky käsitellä monimutkaisuutta ovat menestymisen perusedellytyksiä.

Kaiken kaikkiaan teollinen muutos edellyttää yritysten taloudellisten prosessien suunnittelun uudelleen miettimistä. On olennaisen tärkeää pyrkiä pitkäjänteiseen, tehokkaaseen ja kestävään arvon luomiseen. Kaikkia toimijoita – yrityksiä, hallituksia, sijoittajia ja kuluttajia – kehotetaan tunnistamaan kiertotalouden mahdollisuudet ja muokkaamaan trendiä aktiivisesti.