Digitaaliset kaksoset: kestävän ympäristöpolitiikan avainteknologiaa!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

KU Ingolstadt edistää kestäviä hankkeita digitaalisten kaksosten kanssa parantaakseen vesihuoltoa ja biologista monimuotoisuutta.

Die KU Ingolstadt fördert nachhaltige Projekte mit Digitalen Zwillingen zur Verbesserung des Gewässermanagements und Biodiversität.
KU Ingolstadt edistää kestäviä hankkeita digitaalisten kaksosten kanssa parantaakseen vesihuoltoa ja biologista monimuotoisuutta.

Digitaaliset kaksoset: kestävän ympäristöpolitiikan avainteknologiaa!

Katolisen yliopiston (KU) Neuburg-Ingolstadtin tulva-instituutti on mukana EU-hankkeessa SWIM, jonka tavoitteena on parantaa vaeltavien kalalajien elinoloja. Instituutin johtaja, professori Dr. Bernd Cyffka korostaa yhteistyön merkitystä paikallisten toimijoiden kanssa. Nämä yhteistyöt ovat ratkaisevan tärkeitä pitkän aikavälin ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten hyötyjen takaamiseksi. Aueninstitut tuo tähän hankkeeseen arvokasta kokemusta useista EU:n laajuisista hankkeista. Valtion elinten, kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja asianomaisten paikallisyhteisöjen välistä vaihtoa tehostetaan SWIM-allianssin puitteissa tehtävän kansainvälisen yhteistyön avulla.

Hankkeen keskeinen osa on aktiivinen osallistuminen pilottitoimiin Tonavan ja sen sivujokien varrella. Näihin toimenpiteisiin liittyy koulutus- ja koulutusohjelmia, joiden on tarkoitus hyödyttää sekä opiskelijoita että paikallisviranomaisia ​​ja kansalaisjärjestöjä. Tavoitteena on syventää tietämystä vesihuollosta ja luonnonsuojelusta sekä lisätä yleisön tietoisuutta näistä aiheista.

Tekniset innovaatiot keskiössä

Hankkeen rahoitusvolyymi on noin 470 000 euroa. Teknisillä innovaatioilla on keskeinen rooli ekologisten toimenpiteiden toteuttamisessa. Tässä käytetään digitaalisia kaksosia, jotka optimoivat suunnitellut toimenpiteet simulaation perusteella. Tämä edistyksellinen teknologia mahdollistaa elinympäristön olosuhteiden tarkkailun reaaliajassa – tehtävää tukevat myös droonit. Lisäksi blockchain-tuetut tiedonhallintajärjestelmät edellyttävät kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja lisäävät projektin läpinäkyvyyttä.

Virtuaalitodellisuutta käytetään myös edistämään sidosryhmien sitoutumista ja toimittamaan opetussisältöä interaktiivisesti. SWIM-hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa merkittävästi ympäristöpolitiikkaa ja siten edistää EU:n biodiversiteettistrategiaa 2030, vesipuitedirektiiviä, luontotyyppidirektiiviä ja eurooppalaista vihreää sopimusta.

Digitaaliset kaksoset: tulevaisuuden työkalu

Digitaaliset kaksoset eivät ole merkityksellisiä vain SWIM-projektille. D21-aloite julkaisi äskettäin pohdiskelun, jossa tarkastellaan tämän teknologian soveltamista kestävän kehityksen näkökulmasta. Digitaaliset kaksoset, kuten niitä myös kutsutaan, ovat erittäin tarkkoja digitaalisia kuvia todellisesta maailmasta. Ne heijastavat muutoksia reaaliajassa ja mahdollistavat ympäristötoimenpiteiden ennakoinnin ja suunnittelun ennen kuin ongelmat todellisuudessa ilmenevät.

Esimerkiksi Singapore aloitti kaupungin digitaalisen kaksosten luomisen vuonna 2012, mikä johti merkittävään edistymiseen kaupunkiinfrastruktuurin suunnittelussa ja toteutuksessa. Ennusteiden mukaan digitaaliset kaksoset voivat luoda taloudellista arvoa jopa 1,2 biljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä 7,5 gigatonnia. Tämä mahdollinen vaikutus voisi edistää merkittävästi Saksan ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Teknologia on nyt vakiinnuttanut asemansa useilla aloilla, mukaan lukien teollisuus, lääketiede ja energia. Tosimaailman esimerkki näyttää Amsterdamin ottavan käyttöön järjestelmän, jolla suunnitellaan lämpösuojatoimenpiteitä ja tuodaan salatut ympäristö- ja liikennetiedot avoimesti yleisön saataville. Tämä konsepti edistää kansalaisten osallistumista ja sen pitäisi toimia mallina muille kaupungeille.

Yhteenvetona voidaan todeta, että digitaalisten kaksosten käyttö ei ainoastaan ​​voi merkittävästi lyhentää ympäristöpoliittisten hankkeiden kehitysaikoja, vaan myös lisätä ilmastonsuojelutoimien tehokkuutta. Visio vuodelle 2050 puhuu yhdistetystä Euroopasta, jossa avoimet ympäristökaksoset pystyvät antamaan tarkkaa tietoa ilmastosta, liikkuvuudesta ja ympäristövaikutuksista.

Tämä kehitys osoittaa potentiaalin, joka piilee perinteisen ympäristöhallinnon yhdistämisessä uusimpaan teknologiaan. On välttämätöntä, että yhteiskunta, tiede ja politiikka toimivat yhdessä kestävän tulevaisuuden puolesta.