Tunneäly: avain nykyaikaiseen johtajuuteen ja innovaatioon!

Tunneäly: avain nykyaikaiseen johtajuuteen ja innovaatioon!

Imke von Maur, arvostettu filosofian professori KU Eichstätt-Ingolstadtissa, osallistui äskettäin tärkeään tapahtumaan Pariisissa. Hän keskusteli yhdessä Lucy Oslerin kanssa Cardiffin yliopistosta oikeudenmukaisuuden affektiivisiin ulottuvuuksiin liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Kävi selväksi, että monet tiedemiehet käsittelevät aiheita, kuten sosiaalis-ekologisia kriisejä, poliittista muutosta ja sotaa. Von Maur korosti, että tämä kehitys ei edusta vain teoreettisia kysymyksiä, vaan myös tunnehaasteita vastuullisille aiheille. Hän korosti inhimillisen emotionaalisuuden positiivista potentiaalia, mukaan lukien joustavuus, solidaarisuus ja rauhanomaisen rinnakkaiselon kaipuu; Aiheet, jotka ovat erittäin tärkeitä yhä polarisoituvassa maailmassa.

Tapahtuma oli myös merkittävä osa EPSSE:tä (European Platform for the Study of Emotions), jota pidetään keskeisenä foorumina filosofiselle tunteiden vaihdolle. EPSSE:n vuosikokous järjestetään vuosittain eri Euroopan kaupungeissa ja viime vuosina on vierailtu Lissabonissa, Tartossa, Grazissa, Pisassa, Madridissa ja Ateenassa. Yhteiskunta tunnetaan avoimesta ja kollegiaalisesta ilmapiiristä ja edistää keskustelua tunneälystä ja sen sosiaalisista vaikutuksista.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus keskiössä

Tunteista käytävien keskustelujen rinnalla Saksassa on huolestuttava suuntaus tulojen ja varallisuuden epätasa-arvoon. Kasvava osa väestöstä kärsii reaalipalkkojen pysähtymisestä tai jopa laskusta. Itse asiassa käy ilmi, että kymmenen prosenttia eniten tulonsaajista omistaa nyt lähes kaksi kolmasosaa kokonaisvarallisuudesta. Alin kymmenen prosenttia kamppailee toimeentulokulujensa kattamiseksi, mutta eriarvoisuus näkyy yhteiskunnan eri alueilla, olipa kyse sitten koulutusjärjestelmästä, verojärjestelmästä tai sairaanhoidosta. Yhteiskunta pitää näitä tekijöitä yhä enemmän sosiaalisena epäoikeudenmukaisuutena.

Epätasa-arvon käsitys riippuu suuresti yksilöllisistä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden määritelmistä. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ymmärretään usein oikeuksien, asemien ja tavaroiden jakamiseksi yhteiskunnassa, ja siihen sisältyy myös tapa, jolla valtio tekee jakelupäätökset. Jakelua koskevat ristiriidat vaikuttavat sekä tavaroihin että taakoihin, ja ne välittyvät usein sosiaalisten instituutioiden kautta.

Tunneäly avaintaitoina

Näiden sosiaalisten haasteiden yhteydessä tunneälyn (EI) käsitteestä on tulossa yhä tärkeämpi. Alunperin Daniel Golemanin popularisoima EI kuvaa kykyä tunnistaa ja ymmärtää omia tunteita ja reagoida empaattisesti muiden tunteisiin. Nykyaikaiset yritykset luottavat yhä enemmän tunneälyyn keskeisenä osaamisena henkilöstön kehittämisessä. Erityisesti VUCA:n (volatiliteetti, epävarmuus, monimutkaisuus ja moniselitteisyys) ja BANI:n (hauras, ahdistunut, epälineaarinen, käsittämätön) aikoina on selvää, että tunneäly on ratkaisevan tärkeä kyvylle innovoida ja pitää työntekijöitä.

Vuonna 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan lähes 70 % johtajista uskoo, että positiivinen mieliala lisää tuottavuutta. Psykologinen turvallisuus, joka liittyy läheisesti tunneälyyn, on ratkaisevan tärkeää työtyytyväisyyden ja työntekijöiden säilyttämisen kannalta. Tunneälyn ymmärtäminen osana persoonallisuuden kehitystä ja mielenterveyttä integroidaan yhä enemmän henkilöstöresurssien kehittämisohjelmiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tunteisiin että sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen on puututtava kiireellisesti nyky-yhteiskunnassa. Imke von Maurin kaltaisten tutkijoiden ponnistelut ja tunneälyn kasvava merkitys työelämässä voivat edistää merkittävästi oikeudenmukaisempaa ja empaattisempaa rinnakkaiseloa.