Taloudelliset vaikeudet: Pienet kunnat vaativat oikeudenmukaisia ​​ratkaisuja!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

UNI KU Ingolstadtin konferenssissa keskustellaan kuntien rahoitusongelmista ja maaseutuyhteisöjen rakenneuudistuksista.

Tagung an der UNI KU Ingolstadt diskutiert kommunale Finanzierungsprobleme und strukturelle Reformen für ländliche Gemeinden.
UNI KU Ingolstadtin konferenssissa keskustellaan kuntien rahoitusongelmista ja maaseutuyhteisöjen rakenneuudistuksista.

Taloudelliset vaikeudet: Pienet kunnat vaativat oikeudenmukaisia ​​ratkaisuja!

2. huhtikuuta 2025 "Nordwald Spacessa" pidettiin tärkeä konferenssi, joka kokosi yhteen noin 35 osallistujaa tieteestä, paikallispolitiikasta ja kansalaisyhteiskunnasta. Tätä tapahtumaa isännöi Eichstätt-Ingolstadtin katolinen yliopisto organisoitu ja suunnattu tieteidenväliseen ja poikkitieteelliseen vaihtoon sekä toimijoiden verkostoitumiseen.

Podiumilla olivat näkyvästi mukana asiantuntijat, kuten taloustieteilijä professori tohtori Achim Truger ja kaupunki- ja tilasosiologi prof. tohtori Kathrin Großmann. Ryhmää täydensivät Baijerin kunnallisliiton johtaja Hans-Peter Mayer ja kaupunkisuunnittelun professori Dr. Barbara Schönig. Keskustelua johti tri Thomas Metten. Nordhalbenin pormestari Michael Pöhnlein korosti konferenssin aikana tieteen ja käytännön vuoropuhelun tärkeyttä.

Taloudelliset haasteet maaseutuyhteisöissä

Konferenssin keskeisenä aiheena oli kuntien rahoituksen rakenteellisten ongelmien analyysi. Professori tohtori Achim Truger totesi, että nykyinen rahoituksen jakautuminen aiheuttaa suuria vaikeuksia pienille maaseutuyhteisöille. Nämä kunnat kohtaavat usein lisääntyviä tehtäviä ja kasvavat paineet rajoittavien rahoitusehtojen vuoksi, kun taas taloudellisesti vahvat kaupungit hyötyvät näistä ehdoista.

Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että tiukoin ehdoin sidottu valtion vakauttamistuki haittaa kuntien kehitystä. Pienemmille yhteisöille on lähes mahdotonta ottaa lainaa taloudellisesti kannattaviin hankkeisiin. Vapaaehtoisten tehtävien, kuten nuorisotyön tai kulttuurin, säästöjen vuoksi vapaaehtoiset sitoumukset kantavat usein taakan, joka kunnille muuten joutuisi kantamaan.

Lisäksi kävi selväksi, että Saksan nykyinen kuntien rahoitusmekanismi on rakenteellisesti epäedullinen. Rahoitusresurssien jakautuminen on epätasapainoista suurempien kaupunkien hyväksi. "Asukkaiden jalostaminen" tarkoittaa, että taloudellisesti heikot pienet yhteisöt syrjäytyvät entisestään. Tässä yhteydessä väliaikaiset rahoitusohjelmat eivät ole pitkän aikavälin ratkaisu, koska ne eivät usein tarjoa tarvittavaa henkilöstö- tai taloudellista vakautta.

Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä

Keskustelu rakenneuudistuksista uuden rahoituksen luomiseksi sai erittäin hyvän vastaanoton. Monien osallistujien yhteinen ehdotus koski uusien varojen oikeudenmukaista jakamista taloudellisesti heikkojen kuntien tukemiseksi. Poliittinen lobbaus ja olemassa olevat eturistiriidat todettiin välttämättömien uudistusten massiiviseksi jarruksi. Tämä voi johtaa kokonaisten alueiden laiminlyöntiin, mikä lisää entisestään paikallispolitiikan ja vapaaehtoistyön taakkaa ja voi aiheuttaa sosiaalisia jännitteitä.

Tässä yhteydessä maaseutukuntien haasteet ovat erityisen voimakkaita: väestörakenteen muutos ja väestön väheneminen lisäävät osaltaan kuntajärjestelmää. Väestön väheneminen johtaa usein määrärahojen menettämiseen, kun taas kunnallisia palveluja ei voida vähentää samassa määrin. Kuten raportti Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto selventää, että pienempien kuntien etujen, kuten kansalaisläheisyyden, ja suurempien yksiköiden etujen välillä on ristiriita, mikä mahdollistaa tehokkuuden ja erikoistumisen.

Lopuksi korostettiin, että maaseutuyhteisöissä poliittinen edustus liittyy läheisesti erittäin joustaviin äänestäjäyhteisöihin, jotka ottavat huomioon erityiset paikalliset huolenaiheet. Nämä äänestäjäyhteisöt vahvistavat osaltaan poliittista osallistumista, mutta kohtaavat samanlaisia ​​haasteita rakenneuudistuksissa. Korostettiin, että jatkuva tieteen ja käytännön välinen vaihto on välttämätöntä ratkaisujen löytämiseksi näissä monimutkaisissa yhteyksissä.