Ilmastosimulaatio näyttää: Kuinka paljon voimme säästää planeetallemme?

Ilmastosimulaatio näyttää: Kuinka paljon voimme säästää planeetallemme?

KU:ssa (University of the Arts) järjestettiin hiljattain uusi ilmasto-aiheinen simulaatio, joka kokosi yhteen osallistujia eri maista ja sidosryhmistä edustavista ryhmistä. Tavoitteena oli luoda realistisesti uudelleen globaalit ilmastoneuvottelut ja antaa kaikille osallistujille syvempi käsitys kansainvälisten neuvottelujen monimutkaisuudesta. Osallistujien piti jättää omat uskomuksensa syrjään ja omaksua kunkin maan näkemykset simulaatioon, mikä oli jännittävä haaste. Esimerkiksi Yhdysvallat kuvattiin joko presidentti Trumpin johdolla tai ennen hänen aikakauttaan. EU-toimijat keskittyivät Ukrainan sodan, energiantoimitusten, ydinkeskustelujen ja inflaation aiheuttamiin haasteisiin.

Simulaatiossa oli kuusi ryhmää, mukaan lukien kehittyneitä maita, kuten Kanadaa, Australiaa ja Japania, sekä Kiinaan ja Intiaan keskittyneet ryhmät. Kiina käsitteli erityisesti fossiilisiin polttoaineisiin ja elintarviketurvaan liittyviä politiikkoja, kun taas Intia keskusteli äärimmäisestä kuumuudesta, sosiaalisesta eriarvoisuudesta ja geopoliittisista jännitteistä. Globaalin etelän maat puolestaan ​​käsittelivät olennaisia ​​asioita, kuten ilmastorahoitusta, vesi- ja elintarviketurvaa sekä ilmastomuuttoa. Näillä mailla oli mahdollisuus tehdä ehdotuksia metsäkadon ja metsänistutuksen rajoittamiseksi, mikä auttoi osallistujia ymmärtämään kansallisten prioriteettien ja haasteiden eroja.

Neuvottelut ja tulokset

Simulaatio sisälsi yhteensä kolme neuvottelukierrosta, joissa ryhmät muotoilivat sisäiset tarjouksensa. Keskeisenä tavoitteena oli rajoittaa ilmaston lämpeneminen enintään kahteen celsiusasteeseen vuoteen 2100 mennessä. Osallistujia pyydettiin myös maksamaan vuosittain vähintään 300 miljardia dollaria kansainväliseen ilmastorahastoon. Neuvottelukierrosten jälkeen delegaatit esittelivät tuloksensa, jotka kirjattiin simulaatioohjelmaan. Vaikka aikuiset kykenivät saavuttamaan enintään 2,1 asteen lämpenemisen vuoteen 2100 mennessä, opiskelijat havaitsivat, että tämä oli mahdollista rajoittaa 2 asteeseen.

Ilmaston lämpenemisen torjuminen tehokkaasti vaati kunnianhimoisia toimenpiteitä, kuten kasvihuonekaasupäästöjen vakauttamista ja vähentämistä, metsäkadon torjuntaa ja metsänistutushankkeiden lisäämistä. Simulaatio osoitti eri toimenpiteiden kvantitatiivisia vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen ja tunnisti merkittäviä esteitä kansainväliselle yhteistyölle. Osallistujat lähestyvät seuraavaa ilmastokonferenssia marraskuussa laajemmalla ymmärryksellä poliittisten kompromissien löytämisestä.

Kansainvälisen ilmastopolitiikan tausta

Kansainväliset ilmastoneuvottelut saivat alkunsa vuonna 1992 Rio de Janeirossa järjestetystä "Earth Summitista". Tämä johti Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) perustamiseen, joka tuli voimaan vuonna 1994. Omistusoikeudelliset rakenteelliset piirteet, kuten vuosittaiset sopimuspuolten konferenssit (COP), tarjoavat yli 198 jäsenvaltiolle foorumin neuvottelutekstien kehittämiseen ja yksimielisyyden saavuttamiseen tärkeistä päätöksistä. Merkittäviä virstanpylväitä ovat Kioton pöytäkirja 1997 ja Pariisin sopimus vuonna 2015, joiden tavoitteena on asettaa rajallinen tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen alle 2 celsiusasteeseen.

Keskeisenä haasteena on edelleen tarvittavien ilmastonsuojelutoimien rahoittaminen, mikä on usein kiistanalainen kohta kansojen välillä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin kuudennen arviointiraportin (2023) mukaan globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä merkittävästi ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi, koska ilmastonmuutos ei ole vain kansallinen vaan globaali haaste. Todennäköisyys, että maapallon pintalämpötila voi nousta jopa 3,2 astetta vuoteen 2100 mennessä ilman lisätoimia, on vakava uhka.

Taideyliopisto on asettanut tavoitteekseen integroida kestävän kehityksen kaikkiin yliopistoelämän osa-alueisiin ja tekee tässä yhteydessä tiivistä yhteistyötä eri yhteiskunta- ja talouselämän kumppaneiden kanssa. Tämä simulaatio on tärkeä panos edistämään tulevia neuvotteluja kansainvälisestä ilmastopolitiikasta ja sen toteuttamisesta.